Hyvinvointiala Hali ry toteutti yhdessä Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Helsingin kaupungin sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa kesällä 2025 valtakunnallisen kyselyn yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien valmiuksista liittyä sosiaalihuollon Kanta-palveluihin. Kyse on sosiaalihuollon asiakastietovarannosta, joka kokoaa julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon asiakastiedot samaan sähköiseen tietokantaan.
Kyselyyn vastasi 207 organisaatiota, jotka edustavat kaikkia hyvinvointialueita ja kattavat laajasti eri palvelumuodot ja kokoluokat. Kyselyn vastausprosentti oli noin 25.
Tulokset osoittivat, että vain 11 % yksityisistä palveluntuottajista on jo liittynyt Kanta-palveluihin, ja 10 % on ilmoittanut virallisesti käyttöönottoaikeistaan Kelalle. Lisäksi vain 43 % osasi nimetä mallin, jolla aikoo liittymisen toteuttaa. Yleisin tapa oli suoraliittyminen, ja ainoastaan kymmenisen palveluntuottajaa oli aikeissa hyödyntää hyvinvointialueen tarjoamaa rinnakkaisliittymisen mahdollisuutta. Tähänkin liittyy hyvinvointialuekohtaisia eroja, joista palveluntuottajien tulisi olla selvillä. 41 % vastaajista ei vielä tiennyt, millä mallilla aikoo liittymisen toteuttaa, vaikka asiakastietolain mukainen määräaika 1.9.2026 lähestyy nopeasti.
”Edellinen kysely palveluntuottajille tehtiin 2 vuotta sitten ja yllättävän vähän on tapahtunut kehitystä kyselyiden välissä”, Halin johtava elinkeinopoliittinen asiantuntija Jarno Talvitie sanoo.
Yksityiset palveluntuottajat kaipaavat selkeyttä ja ennakoitavuutta
Kyselyn avovastauksissa korostui epävarmuus liittymisen kustannuksista, teknisistä vaatimuksista ja tietoturvasta. Moni palveluntuottaja koki, ettei ollut saanut riittävästi ohjeistusta tai vastauksia kysymyksiinsä. Tämä vaikeuttaa suunnitelmallista etenemistä ja vaarantaa liittymisen toteutumisen määräajassa. Myös kirjaamiskäytännöt ja niihin liittyvät vaatimukset herättivät huolta.
”Yhtenäisen kirjaamisen saaminen toimimaan ja uusien käytäntöjen juurruttaminen palveluorganisaatioiden arkeen on kokonaisuudessaan iso haaste. Monet yksityiset palveluntuottajat tuntuvat olevan edelleen odottavalla kannalla hyvinvointialueiden tarkempien linjausten suhteen”, kertoo Halin elinkeinopoliittinen asiantuntija Esa Jokinen.
Jotkut vastaajat nostivat esiin hyvinvointialueiden hitauden ja passiivisuuden liittymisen edistämisessä. Vaikka osa palveluntuottajista on ollut valmiina liittymään jo pitkään, prosessi ei ole edennyt. Kaikki hyvinvointialueet eivät ole tiedottaneet palveluntuottajilleen aikatauluistaan tai järjestäneet infotilaisuuksia, eikä hyvinvointialueiden erilaisista käytännöistä ole saatavilla kootusti tietoa. Takarajan lähestyessä palveluntuottajat toivoivat selkeää ja aktiivista viestintää ja vähintäänkin heidän tarjoamaansa palveluun suuntautuvia infotilaisuuksia hyvinvointialueilta.
Pienet palveluntuottajat tarvitsevat erityistä tukea
Kyselyn vastauksissa korostui myös huoli siitä, että varsinkin pienet palveluntuottajat jäävät yksin. Moni koki, ettei heillä ole resursseja tai osaamista selvittää liittymiseen liittyviä asioita itsenäisesti. Ongelmana monilla toimijoilla oli selvittelyn aiheuttama työmäärä ja vaikeus saada täsmällisiä ja yksityiskohtaisia, omaan palvelualaan liittyviä neuvoja.
”Tuottajakohtainen opastus on nyt erityisen tärkeää liittymisen määräajan lähestyessä, ja siihen tulisi suunnitella jopa uudenlaisia keinoja”, Talvitie toteaa.
Kanta-kirjaamisen myötä tapahtuva muutos on merkittävä
Muutos ei rajoitu vain tietotekniseen liittymiseen. Palveluntuottajien on muun muassa omaksuttava oikeat päivittäisen kirjaamisen toimintatavat ja siihen liittyvät kansalliset rakenteisen kirjaamisen ohjeet ja mallit, hallittava tietoturvakysymykset ja esimerkiksi ammattilaiskohtaiset asiakastietojen kirjaamis- ja katsomisoikeudet, ymmärrettävä asiakastietojen rekisterinpitäjän rooli sekä kyettävä käyttämään vaatimuksia vastaavaa asiakastietojärjestelmää kulloinkin kyseessä olevan palvelun tuottamisessa.
Kanta-liittyminen on keskeinen osa sosiaalihuollon digitalisaatiota ja asiakastiedon sujuvaa siirtymistä palveluiden välillä. Yksityisten palveluntuottajien rooli on merkittävä. Suomessa toimii arviolta 3 500 yksityisessä palveluntuotannossa olevaa sosiaalihuollon toimintayksikköä, joiden varassa on merkittävä osa palvelutuotannosta.
Lisätietoa
Jarno Talvitie
Johtava asiantuntija, elinkeinopolitiikka
050 569 5755
jarno.talvitie@hyvinvointiala.fi
Vastuualueet: Kuntoutus, hankinnat, digitalisaatio
Esa Jokinen
Asiantuntija, elinkeinopolitiikka
040 5885334
Vastuualueet: Terveyspalvelut, sote-investoinnit, työvoima, verotus
