Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman otti torstaina 25.6. SuomiAreenan ministerin haastattelutunnilla kantaa yksityisten hoivatoimijoiden laatuun. Hyvinvointiala Hali ry muistuttaa, että lukuisten aineistojen pohjalta yksityisten tarjoama hoiva on vähintään yhtä laadukasta kuin julkinen. Hali peräänkuuluttaa tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, hoivan saatavuuteen panostamista sekä asiakkaan valinnanvapautta.
Suomessa on noin 1800 hoivakotia tai niihin verrattavaa asumisyksikköä, joissa elää yhteensä yli 50 000 ikääntynyttä. Ikääntyneiden ympärivuorokautisesta hoivasta noin puolet on yritysten tai järjestöjen tuottamaa ja noin puolet hyvinvointialueiden tuottamaa.
Hali pitää tärkeänä, että julkisin verovaroin rahoitettuja hoivapalveluita tarkastellaan faktoihin perustuen, joten keräsimme yhteen kolme väitettyä haastetta ja vastaukset niihin.
Hoivan laatu on korkealla tasolla – yksityinen monilla mittareilla vahvempi
THL selvittää joka toinen vuosi hoivan laatua Suomessa. Edellisen kyselyn mukaan hoivakodeissa asuvat ikäihmiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa palveluun (keskiarvo 8,2 asteikolla 1–10). Kyselyssä parhaat asiakasarviot saaneista hoivakodeista yhdeksän kymmenestä oli yrityksen tai järjestön pyörittämiä.
Lisäksi RAI-arvioihin pohjautuvien THL:n laatuindikaattoreiden mukaan yksityisessä hoivassa on havaittu muun muassa vähemmän kaatumisia ja päivystyskäyntejä.
”THL:n aineistojen lisäksi moni hoivatoimija raportoi avoimesti asiakastyytyväisyyskyselyidensä tulokset. Taso on myös näissä kyselyissä kauttaaltaan korkea ja vastaajamäärät valtakunnallisesti merkittäviä”, Halin toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma sanoo.
Hoivan työntekijöiden kielitaito on kaikkien yhteinen etu, johon työnantajat panostavat
”Ministeri Rydman on toistuvasti nostanut esiin hoivahenkilöstön kielitaidon. On selvää, että riittävä kielitaito ja sen ylläpitäminen ja kehittäminen on niin ammattilaisten, työnantajien kuin koko yhteiskunnan etu. Käsityksemme mukaan yksityiset hoivatoimijat eivät ole havainneet, että korkeampi vieraskielisten ammattilaisten osuus olisi yhteydessä esimerkiksi lisääntyneisiin poikkeamiin”, Aunesluoma sanoo.
Hali toivoo, että mikäli kielitaitovaatimuksia lähdetään kiristämään, mahdolliset uudet vaatimukset eivät olisi kohtuuttomia. Esimerkiksi julkisessa keskustelussa mainittu B2-tason kielitaitovaatimus vaikeuttaisi työvoiman saatavuutta merkittävästi, eivätkä edes kaikki kokeneista vieraskielisistä työntekijöistä yltäisi tähän tasoon.
Yhteiskuntamme suuri ongelma ei ole hoivan laatu vaan hoivaan pääsy
Tällä hallituskaudella on leikattu ikääntyneiden palveluista niin henkilöstömitoituksen kuin hyvinvointialueiden säästötoimenpiteiden muodossa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut hyvinvointialuille useita huomautuksia siitä, että alueiden asukkaat eivät ole saaneet hoivapaikkaa lain edellyttämässä ajassa. Tämä siitäkin huolimatta, että hoivapaikkoja olisi ollut vapaana yritysten ja järjestöjen hoivakodeissa.
”Hoiva koskettaa tavalla tai toisella lähes jokaista meistä, joten sen laadusta keskusteleminen on tärkeää. Samalla meidän tulisi kuitenkin puhua myös palvelujen saatavuudesta ja esimerkiksi asiakkaan mahdollisuudesta valita oma hoivakotinsa. Hyvinvointialueiden rahoitusmallin tulisi kannustaa jonojen purkuun ja oikea-aikaiseen hoitoon ja hoivaan pääsyyn”, Aunesluoma sanoo.
Aunesluoma kiittää ministeri Rydmania teknologiaa sosiaali- ja terveyspalveluissa käsittelevän lainsäädännön edistämisestä.
”Hoivapalvelujen tarve kasvaa merkittävästi 2030-luvulla, kun suuret ikäluokat saavuttavat 85 vuoden iän, joten tuottavuuden kehittäminen on koko yhteiskunnallemme olennainen kysymys. Kutsumme ministeri Rydmanin tutustumaan yksityisiin hoivapalveluihin sekä jatkamaan keskustelua esimerkiksi hoivateknologian hyödyntämisestä, jotta tulevaisuudessa laadukas hoiva riittää yhä useammalle ikääntyneelle”, Aunesluoma päättää.
Lisätiedot
