Suomessa oli kesäkuun lopussa yli 1 900 hoivapaikkaa odottavaa ikäihmistä, mikä on noin 300 vähemmän kuin vuoden 2025 lopussa. Silti peräti 16 hyvinvointialueella osa ympärivuorokautista hoivapaikkaa odottaneista ikääntyneistä joutui tammi-kesäkuussa odottamaan paikkaa laittoman kauan eli yli kolme kuukautta. Monet odottavat hoivapaikkaa kalliissa ja heille sopimattomissa palveluissa, ilmenee Hyvinvointiala Hali ry:n selvityksestä.

Hali selvittää ikääntyneiden hoivajonotilannetta tietopyynnöillä hyvinvointialueilta puolivuosittain.

Vain viisi aluetta pystyi tarjoamaan hoivapaikan kaikille lain sallimassa ajassa

Vanhuspalvelulain mukaan ikääntyneen tulee saada hoivapaikka ilman aiheetonta viivytystä. Siitä huolimatta koko maassa hoivapaikkaa joutui odottamaan tammi-kesäkuun aikana keskimäärin noin kaksi kuukautta, ja lähes 800 ikääntynyttä odotti pääsyä hoivakotiin yli lakiin kirjatun ehdottoman takarajan eli kolme kuukautta.

Laittoman pitkään hoivapaikkaa odottaneita ikääntyneitä oli 16 hyvinvointialueella. Ainoastaan viidellä alueella kaikki hoivapaikkaa odottaneet saivat paikan alle kolmessa kuukaudessa. Yhden alueen eli Pohjois-Karjalan osalta tietoa yli kolme kuukautta jonottaneiden määrästä ei ollut saatavilla.

”Hyvinvointialueiden tulisi tarjota hoivakotipaikka sitä tarvitsevalle ikäihmiselle viipymättä. Yritysten ja järjestöjen hoivakodeissa olisi vapaita paikkoja eri puolilla maata, mutta moni hyvinvointialue on leikannut ostopalveluista, minkä seurauksena hoivapaikkaa tarvitsevat ikääntyvät joutuvat jonottamaan hoivaan pääsyä”, sanoo Halin johtava asiantuntija Heli Peltola.

Hoivapaikan odotusajoissa suurta vaihtelua hyvinvointialueittain

Sekä hoivapaikan saamisessa että odotusajoissa hoivapaikkaan on merkittävää vaihtelua hyvinvointialueittain. Tarkemmat hyvinvointialuekohtaiset tiedot löytyvät tämän tiedotteen lopussa olevasta hoivajonoselvityksestä.

Nopeimmin hoivapaikan sai tammi-kesäkuussa Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Näillä alueilla hoivapaikan sai alle kuukaudessa hetkestä, jolloin huoli ikääntyneen pärjäämisestä oli herännyt.

Pisimpään hoivapaikkaa joutui odottamaan Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, joissa keskimääräinen odotusaika oli tammi-kesäkuussa 86 vuorokautta eli hieman alle kolme kuukautta.

”Myönteisen hoivapaikkapäätöksen saanut ikäihminen tarvitsee apua ympäri vuorokauden. Tällaisessa tilanteessa kahden tai kolmen kuukauden odotusaika hoivapaikkaan voi merkitä hyvin raskasta ja turvatonta aikaa niin ikääntyneelle kuin hänen läheisilleenkin”, Peltola sanoo.

Siksi Hali esittää Suomeen kahden viikon hoivatakuuta. Se tarkoittaa, että päätös ympärivuorokautisesta hoivapaikasta olisi tehtävä viimeistään 14 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta ja hoivapaikka olisi järjestettävä viimeistään 14 vuorokauden kuluessa päätöksestä.

Hoivajonot tulevat inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi

Hali tiedusteli hyvinvointialueilta myös sitä, millaisia palveluja hoivapaikkaa odottavat ikääntyneet saavat.

Alueilta saaduista vastauksista lasketun arvion perusteella yli 400 ikääntynyttä odotti ympärivuorokautista hoivapaikkaa terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastolla ja yli 550:llä kotihoito kävi vähintään neljä kertaa päivässä.

Lisäksi hyvinvointialueiden arviointiyksiköissä oli noin 400 asiakasta, joilla oli jo päätös ympärivuorokautisen hoivapaikan tarpeesta. Kaikkiaan arviointiyksiköissä oli jopa 1 850 asiakasta, mikä antaa viitteitä siitä, että näissä yksiköissä on satoja ikäihmisiä, joiden paikka olisi oikeasti hoivakodissa.

”Elämänsä loppuvaiheessa olevien ikäihmisten pitäminen hoivajonoissa on inhimillisesti kestämätöntä ja taloudellisesti lyhytnäköistä. Koko maassa voitaisiin säästää kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja vuodessa, jos ikäihmiset pääsisivät hoivakotiin sen sijaan, että he joutuvat odottamaan hoivapaikkaa kalliissa ja heille epäsopivissa palveluissa esimerkiksi vuodeosastoilla”, Heli Peltola toteaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laskenut, että hoitovuorokausi iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoivassa maksaa keskimäärin 200 euroa ja hoitovuorokausi perusterveydenhuollon vuodeosastolla 449 euroa.

Hali on puolestaan arvioinut kotihoidon kustannuksiksi keskimäärin noin 42 euroa käynniltä. Näin ollen kotihoito muuttuu viimeistään viidennen käynnin kohdalla kalliimmaksi kuin hoivakodissa oleminen.

Halin selvityksestä lyhyesti:

  • Hali selvittää tiedot hyvinvointialueilta tietopyynnöillä puolivuosittain. Nyt julkaistu selvitys on viides laatuaan.
  • Hyvinvointialuekohtaisia tietoja muun muassa jonottajien määrästä ja odotusajoista löydät alla olevasta hoivajonoselvityksestä (pdf) ja Halin verkkosivuilta.
  • Halin verkkosivuilta saa ladattua selvityksessä olevien kuvioiden tietoja myös csv-tiedostoina.

Halin selvitys ikääntyneiden hoivajonoista H1/2026

ikaantyneiden-hoivan-jonotiedot-h1-2026.pdf, 2 Mt, 27.10.2026

pdf

Lisätiedot

Peltola Heli - profiilikuva

Heli Peltola

Johtava asiantuntija, hoiva

044 726 2801

Vastuualueet: Hoivapalvelut

Lisätiedot

Pruuki Lauri - profiilikuva

Lauri Pruuki

Ekonomisti

045 237 5710

Vastuualueet: Sosiaalipalvelut, yksikkökustannukset, palkat, Halin sote-ikkuna

Lisätiedot

Koitko sisällön hyödylliseksi?

Keskiarvo 0 / 5. Arvioiden määrä: 0

Ei vielä arviointeja. Anna arviosi ensimmäisenä.

Ikävää, että sisältö ei ollut sinulle hyödyllinen.

Miten voisimme parantaa sisältöä?

Anna meille palautetta!