Leikkaukset sote-palveluista ovat leikkauksia terveydestä ja hyvinvoinnista
Hallitus sai tänään päätökseen kehysriihineuvottelunsa. Sosiaali- ja terveysalalla säästöjä haetaan muun muassa laskemalla ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta…
Hyvinvointialueilla painitaan parhaillaan kiperien säästöpaineiden kanssa. Tässä yhteydessä keskustelu kohdistuu usein palveluiden karsimiseen ja lakkauttamiseen. Olisiko tälle vaihtoehtoja? Voisiko palveluja tuottaa kustannustehokkaasti ilman, että niiden laadusta tai saatavuudesta pitää karsia? Järjestimme Teams-tilaisuuden, jossa esiteltiin hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyöhankkeista saatuja kokemuksia.
Puhujina tilaisuudessa olivat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestämisen tuen johtaja Ismo Rautiainen, Pirkanmaan hyvinvointialueen hankintajohtaja Anniina Tirronen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen projektipäällikkö Emil Heinäaho. Tilaisuuden juonsi HALIn va. toimitusjohtaja Arja Laitinen.
Katso tilaisuuden tallenne YouTubessa.
Eduskunta hyväksyi vuonna 2021 sote-palvelujen hallinnollisen uudistuksen, mutta tärkein, eli itse palvelujen uudistaminen on vielä tekemättä. Jatkossa palveluja pitää pystyä tarjoamaan enemmän, mutta suhteellisesti vähemmällä rahalla.
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy sekä Hyvinvointiala HALI ry ovat tehneet yhdessä julkaisun, jonka tavoitteena on parantaa hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntuottajien välistä yhteistyötä ja hankintakäytäntöjä.
Hyvinvointialueen opas parempiin palveluihin kokoaa yhteen keskeiset tiedot, ratkaisut ja työkalut, joiden avulla sote-palveluja on mahdollista parantaa. Jotta sote-palvelut saadaan toimimaan kaikkialla Suomessa, tarvitaan uutta ajattelutapaa, laatu- ja kustannustiedon hyödyntämistä sekä uusia innovaatioita.
Palveluseteliopas antaa hyvinvointialueille välineitä purkaa palvelusetelin käytön esteitä. Palvelusetelit ovat erinomainen väline, jolla voidaan vastata kasvavaan ja muuttuvaan palvelujen tarpeeseen.
Hyvinvointialueen kannattaa miettiä, millainen palveluntuottajien kokonaisuus alueella on. Tästä kokonaisuudesta – omista julkisista sekä yritysten ja järjestöjen vaihtoehdoista – on valittava paras tuotantotapa kuhunkin palveluun. Se ei ole automaattisesti hyvinvointialueen oma palvelutuotanto eikä automaattisesti yksityinen. Asiaa on tarkasteltava objektiivisesti kunkin palvelun kohdalla.
Jokaiselle hyvinvointialueelle kannattaa rakentaa säännöllinen ja pysyvä vuoropuhelu yksityisten palveluntuottajien kanssa. Kun yritykset ja järjestöt ovat mukana jo alusta alkaen, ne hahmottavat hyvinvointialueen tarpeet ja kykenevät tarjoamaan parhaita ratkaisuja haasteisiin.
Välitön vuoropuhelu mahdollistaa paremmin myös yllättäviin kriisitilanteisiin varautumisen.
Vuonna 2021 Suomen terveysasemista 58 (kaikkiaan 510 julkisesta terveysasemasta) oli yksityisen palveluntuottajan vastuulla. Kunnista 25 oli ulkoistanut valtaosan sote-palveluistaan yrityksille.
Ulkoistetuilla terveysasemilla pääsee keskimäärin 2,6 kertaa nopeammin hoitoon kuin julkisesti tuotetulla terveysasemalla. Suurissa kaupungeissa ulkoistetuille terveysasemille pääsee hoitoon jopa viisi kertaa nopeammin kuin kunnan omalle terveysasemalle.
Ulkoistuksilla on saavutettu myös kustannustehokkuutta: kustannusten kasvu on ulkoistuksissa laskenut 2,1 prosenttiin ulkoistuksia edeltäneestä 5,9 prosentista.
Johtaja, sote-palvelujen kehittäminen
044 511 4411
Viestinnän asiantuntija, elinkeinopolitiikka, jäsenviestintä
040 834 3577