Suomen Yrittäjät tuli perjantaina 31.10. ulos radikaalilla ehdotuksellaan, jonka mukaan työnantajalta poistettaisiin lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto.
Lakisääteisessä työterveyshuollossa kyse on ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta. Siihen kuuluu erilaista työperäisten riskien ennakointia, kuten työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla, toimenpide-ehdotuksia työolojen parantamiseksi ja työkyvyn edistämiseksi sekä työntekijän työkyvyn heiketessä tämän terveyden seuraamisen, työssä selviytymisen edistämisen ja kuntoutukseen ohjaamisen toimia.
Lisäksi työnantaja voi halutessaan järjestää työntekijöilleen työterveyshuollon sairaanhoidon palveluita, mikä on vapaaehtoista. Molemmista työterveyshuoltoon kuuluvista osa-alueista saa asetuksen ja Kelan ohjeistusten puitteissa toteutettuna korvausta tiettyyn rajaan asti. Tämä Kelan kautta maksettava korvaus kerätään työnantajilta ja työntekijöiltä sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen kautta, eli työnantajat ja -tekijät rahoittavat itse työterveyshuoltoa tämän vakuutuksenkaltaisen, työnantajamaksuista ja palkoista kerättävän maksun kautta. Sairaanhoidon kustannukset, eli noin puolet työterveyshuollon kaikista kustannuksista, maksaa valtaosin työnantaja itse omasta kukkarostaan.
Huomiota herättävää Suomen Yrittäjien ulostulossa oli juuri se, että järjestö ehdotti työterveyshuollon velvoitteista luopumista kokonaan. Yleensä kritiikki kohdistuu järjestelmässä sen vapaaehtoiseen osuuteen eli sairaanhoitoon, koska sen katsotaan sitovan terveydenhuollon henkilöstöä – toki usein unohtaen, että tämä henkilöstö tuottaa sairaanhoidon palvelut yli kahdelle miljoonalle työikäiselle varsin tehokkaalla tavalla.
Yrittäjien avausta onkin lähestyttävä nimenomaan taloudellisesta näkökulmasta. Kaikki me tiedämme, että viime vuodet ovat olleet talouden näkökulmasta vähintäänkin vaatimattomia. Erityisesti pienet yritykset katsovat raadollisesti, mitä viivan alle jää. Siellä näkyy yhtenä kuluna muiden joukossa myös työterveyshuollon lasku.
Se, mitä laskelmassa ei kuitenkaan suoraan näy on kustannus, joka tulee, jos erityisesti ennaltaehkäisevä työterveyshuolto ei toimi. Työntekijöiden työsuojelu on kulkenut vuosikymmenien varrella pitkän matkan. Sitä on kehitetty niin kotimaassa kuin kansainvälisten sopimusten turvin. Suomikin on sitoutunut Kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimuksiin ja EU:n lainsäädäntöön, jotka vaativat työnantajia arvioimaan ja ehkäisemään työympäristön riskejä. Käytännön toimeenpanossa kotimaassa työterveyshuoltoa raamittavat työterveyshuoltolaki sekä tämän nojalla annettu asetus.
On todella epärealistista ehdottaa, että työsuojelullisista syistä rakennettu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto ajettaisiin alas. Sen järjestämiseen Suomea velvoittavat paitsi useat kansainväliset sopimukset myös käytännön hyödyt työkyvyn tukemisessa ja työtapaturmien ehkäisyssä. Järjestelmän alasajon sijaan meidän tulisi tähdätä sen jatkuvaan kehittämiseen.
Työterveyshuoltoa kehitetään parhaillaan
Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa työterveyshuollon neuvottelukunnassa on juuri käsittelyssä useita muutosehdotuksia työterveyshuoltolain nojalla annettuun asetukseen. Tavoitteena on selkiyttää esimerkiksi lakisääteisen ja vapaaehtoisen työterveyshuollon rajapintoja sekä sitä, mitä eri korvausluokat sisältävät.
Yrittäjien huoli ja ärtymys on ilmeisesti noussut ylipäätään kustannusten lisäksi siitä, miten tarkasti laskutuksessa saa tietoa työterveyshuollon tuottamista palveluista. Tämä on ymmärrettävää, koska kuka tahansa vastuullinen yritys tai yksityishenkilö haluaa tietää, mistä laskussaan maksaa.
Tämä itsestään selvä asia muuttuu kuitenkin astetta vaikeammaksi, kun astutaan tietosuojan moniulotteiseen maailmaan. Terveystiedot ovat erityisen tarkan yksityisyyden suojan aluetta. Kun mennään esimerkiksi alle viiden hengen yrityksiin, on katsottu, että tarkempi erittely hankittuun palveluun on mahdollista yhdistää jo yksittäiseen työntekijään. Esimerkiksi tämä on aihepiiri, josta Hyvinvointiala Hali ry käy vuoropuhelua jäsentensä, Elinkeinoelämän Keskusliiton ja tietosuojaviranomaisen kanssa. Osa palveluja tuottavista jäsenistämme on myös itse ryhtynyt aktiivisiin toimiin selkiyttääkseen työterveyden laskutustaan sekä läpinäkyvämmäksi että helppolukuisemmaksi. Työterveyshuoltoasetuksen muutokset tuovat osaltaan apua tähän kokonaisuuteen.
Yrittäjien ulostuloa lukiessani pohdin myös sitä, saako pienyrittäjä itse riittävästi tukea työkykynsä ja terveytensä ylläpitoon. Sitä katkerammalta tuntuu maksaa muiden laskuja, jos ennaltaehkäisyn panostus ei konkretisoidu tai jos tuntuu, että itse ei tukea saa. Erityisesti pienyrittäjien hyvinvoinnin ja työkyvyn tukeminen onkin osa-alue, johon työterveyshuollon kehittämisessä pitää panostaa nykyistä enemmän. Työterveyshuollon ennaltaehkäisy tulee näkyväksi niissä tilanteissa, kun se epäonnistuu – onko tässä sellainen?
Kirjoittaja on ollut aiemmin mm. työterveyshuollon neuvottelukunnan jäsen (nykyisin varajäsen) ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen sekä keskittynyt asiantuntijaroolissa työkykyyn liittyvän säädännön kehittämiseen.
Kirjoittaja
Hanna-Maija Kause
Edunvalvontajohtaja, elinkeinopolitiikka ja järjestöt
050 566 7949
hanna-maija.kause@hyvinvointiala.fi
Vastuualueet: Terveyspalvelut, järjestöt
