Viime viikkoina useat järjestöt ovat ilmoittaneet, että hallituksen leikkaukset järjestöavustuksiin johtavat vääjäämättä kohtaavan työn vähentymiseen. Järjestöjen kohtaava työ auttaa esimerkiksi lapsiperheitä, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä sekä kehitysvammaisia ihmisiä perheineen. Hallitus on päättänyt tällä kaudella peräti 50 prosentin leikkauksista järjestöjen valtionavustuksiin.
Hallitus on päättänyt leikata STEA-avustuksista eli sote-järjestöjen valtionavustuksista tämän kauden aikana yhteensä 194 miljoonaa euroa. Ensi vuonna avustuksista katoaa kolmannes eli 84 miljoonaa euroa.
Viime viikkoina monet järjestöt ovat kertoneet muutosneuvotteluista ja leikkausten vaikutuksista, jotka osuvat suoraan kohtaavaan työhön eli ihmisille annettavaan tukeen, apuun ja neuvontaan.
Esimerkiksi Kehitysvammaliiton koko toiminta on vaarassa loppua, MIELI ry joutuu näillä näkymin supistamaan mielenterveysongelmia ehkäisevää toimintaansa ja A-Klinikkasäätiö on kertonut muutosneuvotteluista, joiden kohteena on muun muassa kohtaavan työn palveluita.
”Hallitus on kuvannut, että leikkaukset eivät kohdistu kohtaavaan työhön, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Leikkaukset ovat niin massiiviset, että ne osuvat vääjäämättä suoraan kohtaavaan työhön. Lisäksi on elintärkeää huomata, että kohtaava työ tarvitsee toimiakseen puitteet, kuten palkanmaksun, toimitilat ja työvälineet. Nämä ovat ihan tavanomaisia työnantajan velvoitteita, joita järjestöt eivät voi jättää hoitamatta. On absurdia väittää, että näistä leikkaaminen ei vaikuttaisi ihmisten saamaan apuun ja tukeen”, Halin toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma sanoo.
Sote-järjestöt tukevat vaikeissa tai erityisissä elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja heidän läheisiään. Järjestöt organisoivat esimerkiksi vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, arjessa selviytymisen apua ja toimintaa yksinäisyyden ehkäisemiseksi.
”Jos järjestöjä ei ole, moni ihminen jää ongelmiensa kanssa yksin. Tällä on pahimmillaan vaikutuksia Suomen kokonaisturvallisuuteen, jos osattomuuden kokemukset, syrjäytyminen ja huono-osaisuus lisääntyvät. Osa ihmisistä kääntyy tuentarpeessaan hyvinvointialueiden puoleen, jolloin paine niin kustannusten kuin jonojen osalta kohdistuu hyvinvointialueille. Tämäkään ei ole tarkoituksenmukaista eikä säästä yhteiskunnan varoja”, Aunesluoma päättää.
Hyvinvointialuejohtajien H23-verkosto on ottanut kantaa järjestöjen puolesta.
Halin kolme ehdotusta tilanteen korjaamiseksi:
- Hallituksen tulee perua kevään kehysriihessä päätetty 50 miljoonan euron lisäleikkaus, jotta järjestöjen kyky tuottaa kohtaavaa työtä ja ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta ei vaarannu.
- Hyvinvointialueille suunnattu 25 miljoonan euron järjestöavustus tulee jakaa vielä ensi vuonna STEA-avustuksina ja siirtää alueille vasta vuodesta 2028 alkaen, jotta hyvinvointialueille ja järjestöille jää riittävästi aikaa valmistella hanke-ehdotuksia ja perusteltuja hakemuksia.
- Yritysten ja yhteisöjen oikeus tehdä verovähennys sote-järjestöille antamistaan lahjoituksista on saatava maaliin. Kevään kehysriihessä hallitus vahvisti, että lahjoitusten verovähennysoikeutta laajennetaan vuoden 2027 alusta, ja sote-järjestöt sisältyvät laajennukseen tiede-, taide-, kulttuuriperintö-, nuoriso-, liikunta- ja lapsijärjestöjen ohella. Uudistus on viivästynyt aiemmin: sen piti alun perin astua voimaan jo vuoden 2026 aikana.
Lisätiedot
Anneli Pahta
Johtava asiantuntija, elinkeinopolitiikka ja järjestöt
040 742 9511
anneli.pahta@hyvinvointiala.fi
Vastuualueet: Järjestöt, hyvinvointialueyhteistyö
