Hyvinvointiala HALI ry:n tekemän kyselyn mukaan asumispalveluita tuottavien yritysten ja järjestöjen kustannukset ovat nousseet merkittävästi viimeisen vuoden aikana. HALI vaatii, että kattohintaisista kilpailutuksista luovuttaisiin sosiaalipalveluissa. 

HALIn tuore jäsenkysely paljastaa huolestuttavia tuloksia asumispalveluyritysten ja -järjestöjen taloudellisesta tilanteesta. 62 prosenttia vastaajista on joutunut osallistumaan kattohinnaltaan liian alhaiseen kilpailutukseen, mikä hankaloittaa laadukkaan palvelun tarjoamista ja vaarantaa yksityisten palveluntuottajien toimintaedellytykset.  

“Hyvinvointialueiden kilpailutuksissaan käyttämät kattohinnat estävät toimijoita hinnoittelemasta palvelunsa kestävälle tasolle. Erityisen kohtalokasta tämä on pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla ei ole taloudellista puskuria”, sanoo Arja Laitinen, HALIn hoivasta ja osaamisesta vastaava johtaja.  

Kyselyyn vastanneista 76 % kokee, että kattohinta on tilaajan keino pakottaa palveluntuottajat toimimaan liian alhaisella hinnalla.  Yritykset eivät uskalla olla antamatta tarjousta. 

“Kyselyssämme 58 prosenttia vastaajista arvioi, että tarjoamatta jättäminen johtaisi yritystoiminnan loppumiseen. Meillä on Suomessa noin 52 000 vanhusta ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä. Heistä yli puolet asuu yritysten tai järjestöjen ylläpitämässä hoivakodissa. Haluamme varmasti kaikki, että vanhukset saavat viimeisinä vuosinaan laadukasta hoivaa lähellä omaisiaan itselle tutussa ympäristössä. Tämän toteutuminen vaatii hyvinvointialueilta reilua hankintakulttuuria ja kattohinnoittelusta luopumista”, Laitinen jatkaa.  

Julkisten kustannusten avaaminen helpottaisi tuottajien vertailua 

Kyselyn tuloksista käy ilmi, että kustannukset ovat nousseet keskimäärin 18,8 prosenttia ympärivuorokautiselle palveluasumiselle tyypillisissä kustannusluokissa viimeisen 12 kuukauden aikana. 

Jopa 53 prosenttia vastaajista ilmoitti, että palvelun hintaa ei ole korotettu inflaation vuoksi.  

“Vaikka tilanne on joillain alueilla parantunut, monet hyvinvointialueet maksavat edelleen ostopalveluista reilusti alle omien tuotantokustannusten. Tämä yhdistettynä kohonneisiin kustannuksiin on monelle hoivayritykselle tekemätön paikka. Hyvä lääke tilanteen pelastamiseen on hallitusohjelmassakin todettu julkisten sote-palveluiden kustannusten avaaminen. Näin toimimalla olisi mahdollista tarkistaa, että omalla alueella yksityisille maksettavalla hinnalla on mahdollista palvelu toteuttaa” jatkaa Laitinen. 

Henkilöstöpula ei ole helpottanut 

HALIn kyselyyn vastanneista 53 prosenttia kertoi ylitöiden käytön lisääntyneen viimeisen 6 kuukauden aikana. 60 prosenttia vastaajista on joutunut turvautumaan rekrytointilisiin tai muihin kertaluontoisiin tai määräaikaisiin ylimääräisiin lisiin turvatakseen henkilöstön saatavuuden. 

“Vasta nimitetty hallitus kertoi ohjelmassaan, että vanhusten hoivassa pitää voida hyödyntää nykyistä laajempaa työntekijöiden kirjoa. Tämä on erinomaista ja varmasti helpottaa työvoimapulaa. Lakihan sallii jo tänä päivänä 13 eri ammattiryhmän laskemisen mukaan välittömän työn mitoitukseen, mutta ongelmana ovat olleet valvontaviranomaisten niin kutsutun vanhuspalvelulain ylittämät vaatimukset”, kertoo Laitinen.   

HALI toteutti loppukeväällä 2023 kyselyn jäsenilleen, jossa selvitettiin ympärivuorokautisen asumispalvelun kustannusten kasvua. Kyselyyn vastanneilla organisaatioilla on yhteensä lähes 33 000 työntekijää ympäri Suomen. Tulokset on analysoitu painottamattomana keskiarvona, ja kustannusten kasvua arvioitiin viidessä eri luokassa.