Olisiko ikäihmisten reilu Kela-korvaus nopein keino purkaa hoitojonoja?

Lähivuosina 50 000 suomalaista eläköityy vuosittain ja putoaa pois työterveyden ja sairauskuluvakuutusten piiristä. Hanna-Maija Kause edustaa yksityisiä terveyspalveluyrityksiä ja kertoo nyt ehdotuksensa terveyspalvelukriisin ratkaisemiseksi.

Miksi jonottaa selkä särkien terveyskeskuksen takaisinsoittoa, kun vapaitakin lääkäreitä olisi tarjolla?

Se on kysymys, joka suomalaisessa terveydenhuollossa pitäisi ratkaista ja vauhdilla, terveyspalveluiden johtaja Hanna-Maija Kause pamauttaa.

– Leikkausjonoissa on paikoitellen katastrofaalinen tilanne monessa paikassa, mutta erityisesti perusterveydenhuollossa pitää saada yksityiset resurssit käyttöön. Suurin ongelma on se, ettei lääkärille pääse ajoissa ja hoidon aloittaminen viivästyy, Kause sanoo.

Ongelma on tuttu ja siksi työkaluja hahmoteltu. Hyvinvointiala HALI ry edustaa sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä.

Järjestössä nähdään, että nopein tapa hoitosuman purkamiseksi olisi yksityisestä lääkärikäynnistä maksettavan Kela-korvauksen tuntuva nostaminen nykyisestä tasosta.

– Se ei vaadi julkisia lisäinvestointeja seiniin, henkilökuntaan tai kampaviinereihin, sillä rakenteet ja tekijät ovat jo olemassa. Hyöty puolestaan valuisi kaikille, sillä hoitoon pääsyn nopeutuessa myös julkisen puolen ruuhkat helpottuisivat.

Eläkeläistuen hyöty valuisi myös muille

HALLITUS PÄÄTTI 500 MILJOONAN euron lisärahasta Kela-korvauksiin vuosille 2024–27. Äkkiseltään suurelta kuulostava summa ei suhteellisesti tarkasteltuna enää olekaan niin iso. Kause suhteuttaa rahaa hyvinvointialueiden noin 27 miljardin euron vuotuisiin toimintamenoihin.

– Siihen verrattuna lisäraha on aika pieni, mutta kohdentamalla raha järkevästi sillä saadaan suuri hyöty aikaan.

Kause suuntaisi Kela-potin ensin eläkeläisille sekä suun terveyteen. Eläkeläisillä ei ole opiskelija- tai työterveyshuoltoa, eivätkä vakuutusyhtiöt pääsääntöisesti myönnä terveysvakuutuksia yli 65-vuotiaille.

– Se on ryhmä, joka kasvaa ja jossa hoidontarve kasvaa. Samalla eläkeläiset ovat käytännössä huomattavasti riippuvaisempia julkisen terveydenhuollon palveluista kuin muut väestöryhmät.

Perustelun tueksi Kause kaivaa luvut esiin: työeläkkeelle jää joka vuosi yli 50 000 ihmistä ja 65-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuodesta 2000 vuoteen 2050 mennessä.

Heidän laadukas terveydenhuoltonsa edellyttää Kausen mukaan nopeita toimia jo olemassa olevilla työkaluilla.

Resursseja on, mutta ne on saatava kaikkien käyttöön, Kause näkee.

– Hoidettavien ihmisten määrä kasvaa, mutta samalla myös suuri määrä hoitajia ja lääkäreitä eläköityy vauhdilla. Terveydenhuollon suurin pullonkaula on henkilöstön puute ja se tilanne vain pahenee huoltosuhteen muuttuessa.

Myöhemmin Kela-korvausta voitaisiin laajentaa muihin väestöryhmiin.

150 euroa käteen ja suoraan lääkäriin

ÄSKEN KERROTTU KUULOSTAA avokätiseltä kädenojennukselta eläkeläisille. Varakkaille vanhuksille se sitä ehkä onkin, mutta enimmäkseen ei. Vuonna 2023 suomalaisten keskieläke oli bruttona 1845 euroa kuussa, jolloin 17,3 veroprosentilla käteen jää noin 1525 euroa kuussa.

– Riittävän suurella korvauksella on vaikutus palvelujen käyttöön.

Osa ikääntyvistä tarvitsee erilaisia ja toisiinsa limittyviä sote-palveluja paljon. Silloin on luontevinta hoitaa heitä julkisella puolella.

– Mutta kun taas tavanomaisia lääkäripalveluja tarvitsevista eläkeläisistä yhä useampi kävisi yksityisellä, riittäisivät julkisen puolen resurssit nykyistä paremmin.

Ei Kause muutenkaan sentään vapaalippua eläkeläisille olisi antamassa. Kause miettii, että eläkeläiset saisivat käydä vaikka kolme kertaa vuodessa yleis- tai erikoislääkärillä. Kela korvaisi lääkärinpalkkiosta sekä diagnostiikasta esimerkiksi 150 euroa ja loput asiakas maksaisi itse.

Omavastuu on Kausen mielestä yksityiskäyntien korvaamisessa tärkeä elementti. Lääkäriin on päästävä, mutta turhaan ei kanyyliä suoneen pidä lähteä kinuamaan. Kause huomauttaa, että todellisuudessa harva menee lääkäriin huvikseen.

– Asiakashinnat määräytyvät markkinan ja yleisen kustannustason mukaan. Osa lääkäriasemista varmasti tarjoaisi tutkimuspaketin, jonka kustannukset Kela-korvaus pääosin kattaisi.

Toinen alue, jossa Kela-korvaukset ovat Kausen mukaan tehokas tapa vähentää hoitovelkaa, on suun terveydenhuolto. Se toimii pitkälti käytännössä yksityisen sektorin varassa.

– Kunnon korvauksella nykyistä useammalla olisi varaa hammaslääkäriin. Suun terveydellä on suora yhteys kokonaisterveyteen, ja esimerkiksi tulehdus suussa voi estää suunnitellun leikkaushoidon erikoissairaanhoidossa, mikä taas on resurssien hukkaamista.

Suomi: hitaan hoitoon pääsyn maa

KAUSE SANOO SUORAAN sen, mitä moni muukin on sanonut. Ontuva työnjako julkisen ja yksityisen välillä on pitkälti seurausta ideologiasta ja politiikasta. Vuoden alussa hallitus nosti Kela-korvauksia, mutta aikaisemmin niitä on useimmiten haluttu leikata. Ikään kuin ideaali hyvinvointivaltiosta ei kestäisi sitä, että osa verovaroista kanavoituu Kela-korvauksen kautta yksityisellä asiointiin.

– Jako näkyy ylätason keskustelussa, muttei kentällä. Usein sama lääkäri työskentelee eri syistä sekä sairaalassa että yksityisellä lääkäriasemalla, eikä siinä ole ongelmaa.

Sote-uudistukseen, hyvinvointialueisiin ja julkiseen palveluun on ladattu paljon rahaa, uskoa ja toivoa. Myös se on vaikuttanut siinä, miten julkisen palvelun käyttöä on haluttu tukea tai olla tukematta.

Siihen ajatteluun vain ei enää ole varaa, Kause sanoo.

– Suomessa hoitoon pääsyn odotusajat ovat eurooppalaisittain poikkeuksellisen pitkiä. Vain Virossa joutuu odottamaan lääkäriin pääsyä kauemmin kuin Suomessa.

Kause viittaa vuonna 2022 julkaistuun tutkimuslaitos Eurostatin kyselyyn. 6,3 prosenttia kaikista suomalaisista totesi, ettei ollut päässyt hoitoon pitkien jonojen vuoksi. Keskiarvo EU-alueen 32 maassa vastaajien keskuudessa oli yksi prosentti.

Julkisella puolella myös erikoissairaanhoidon tilanne kasvavine hoitojonoineen on vakava.

– Esimerkiksi palveluseteleillä olisi mahdollisuus purkaa jonoja nopeastikin, mutta julkinen puoli haluaa suojata kruununjalokiveään. Sen tavallaan ymmärrän, mutta sitä ei välttämättä ymmärrä se ihminen, joka on odottanut puoli vuotta selkäleikkausta.

Pitkä hoitosuhde parantaa hoitotuloksia

MYÖS MUITA VAIHTOEHTOJA yksityisen puolen osallistamiseksi terveystalkoisiin on esitetty. Kause huomauttaakin, että eläkeläisten hoitoa vauhdittava malli on yksi työkalu, jota kannattaisi harkita.

– Tärkeintä on se, että yksityinen puoli valjastetaan mukaan ja samalla ymmärretään se, että uusi tapa ei ole valmis heti. Pitää malttaa katsoa, mikä toimii, mikä ei ja tehdä sitten korjauksia sen mukaan, Kause sanoo.

Terveydenhuollon uudistaminen on kuin minkä tahansa uudistamista, mistä vastaavat ihmiset. Puhutaan rahasta. Se ei verso puissa, mutta Kausen mielestä terveydenhuolto on myös arvo- ja laatukeskustelun paikka.

– On arvovalinta, että hoidamme vanhuksemme hyvin.

Iän myötä lääkärikäyntien määrä kasvaa. Yksi julkisen puolen ongelma on se, että usein vastaanotolla on aina vastassa uusi lääkäri. Kanta-kirjauksista huolimatta sairaskertomus ja tilanteen perkaaminen vievät aikaa. Se on inhimillisesti turhauttavaa ja järjestelmän tasolla tehotonta.

– Hoitosuhteen pysyvyys parantaa hoitotuloksia. Yksityisellä puolella jo pelkästään se parantaa hoitosuhteen pysyvyyttä, että ajan voi varata aina samalle tutulle lääkärille.

Teksti & kuvat: Juho Paavola / Rapport

Tämä on Rapportin Aiherahoitettu artikkeli, jonka toimittaja on kirjoittanut tilaajan aiheesta. Tilaaja on Hyvinvointiala HALI ry. 

• kela-korvaukset
• terveydenhuolto
• terveyspalvelut