Työterveyshuolto on toimiva osa terveydenhuoltoamme

Mitä työterveyshuolto on, ja miksi se on tärkeä meidän suomalaisten kannalta? Tälle sivulle on kerätty tietoa työterveyshuollosta ja sen merkityksestä sote-palvelujen järjestelmässä.

 

 

Mitä työterveyshuolto on?

 

Työterveyshuollon voi jakaa kahteen osaan: lakisääteiseen ehkäisevään ja vapaaehtoiseen sairaanhoitoon. Jokaisen työnantajan on lain mukaan tarjottava työ- ja virkasuhteessa oleville, Suomessa työskenteleville työntekijöilleen ennaltaehkäisevät työterveyshuollon palvelut. Ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ovat muun muassa työterveystarkastukset.

Työnantaja voi halutessaan tarjota työntekijöilleen työterveyden osana myös sairaanhoidon palveluita, mutta laki ei niitä vaadi. Työterveyshuollon sairaanhoito on käytännössä enimmäkseen perustason lääkäri- ja muuta terveydenhuollon palvelua.

 

Ketkä sitä käyttävät?

 

Työterveyshuolto on ensisijainen terveydenhuollon palvelu noin 1,9 miljoonalle suomalaiselle. Työterveyshuollon kautta tehdään noin 3 miljoonaa lääkärikäyntiä vuodessa.

 

Ketkä sitä tarjoavat?

 

Työterveyshuollon järjestämisvastuu on aina työnantajalla, joka tekee sopimuksen henkilöstön työterveyspalveluista valitsemansa toimijan kanssa. Työnantaja voi ostaa työterveyspalvelun yksityiseltä palveluntarjoajalta, kunnallisten yhtiöiden työterveyshuollosta, kunnan (jatkossa hyvinvointialueen) terveyskeskuksesta tai työnantajien yhteisestä työterveyshuollon palvelusta. Työnantaja voi myös tuottaa työterveyspalvelut itse omalla työterveysasemallaan.

 

Kuka työterveyshuollon maksaa?

 

Työterveyshuollon maksavat yli 99-prosenttisesti työnantajat ja työntekijät. Siihen käytetään siis hyvin vähän julkista rahaa. Työnantajat maksavat noin puolet kustannuksista suoraan asiakasmaksujen muodossa. Loput kustannuksista rahoittavat työnantajat ja työntekijät yhdessä työtulovakuutuksen pakollisten maksujen kautta.

Vuonna 2019 työterveyshuollon kustannukset olivat noin 875 miljoonaa euroa, eli noin 4,3 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.

 

Miksi työterveyshuoltoa tarvitaan?

 

Yli 1,9 miljoonan suomalaisten terveyspalvelukanavana työterveyshuolto on merkittävä osa maamme terveydenhuoltoa. Työterveyspalvelut toimivat erittäin hyvin, ja hoitoon pääsee yleensä todella nopeasti. Hyvän laadun ja toimivuuden lisäksi työterveyspalvelut ovat yhteiskunnalle erittäin edullisia, sillä työnantajat ja työntekijät maksavat ne suurimmalta osin.

Koska iso osa suomalaisista käyttää työterveyshuollon sairaanhoitoa, heidän ei tarvitse mennä julkisen terveyskeskuksen pitkiin jonoihin. Tällä tavoin säästyy julkisia terveydenhuollon kustannuksia.

Toimiva työterveyshuolto auttaa yhteiskuntaa toimimaan, sillä se pitää huolta työikäisten työkyvystä ja hyvinvoinnista. Se vähentää sairauspoissaoloja työpaikoilta, auttaa pidentämään työuria ja parantaa näin yhteiskunnan tuottavuutta. Työterveyshuolto edistää myös työpaikkojen sisäistä tasa-arvoa, koska jokaisella työntekijällä on käytössään samat työterveyden palvelut.

 

Mitä kävisi, jos työterveyshuoltoa heikennettäisiin?

 

On päivänselvää, että lähes 2 miljoonan suomalaisen hyvin toimivia terveyspalveluja ei kannata heikentää. Toisinaan on ollut esillä, että työterveyshuollon sairaanhoidon Kela-korvaukset poistettaisiin. Tätä on perusteltu sillä, että kaikilla työterveyshuollon piiriin kuuluvilla ei ole sairaanhoitoa käytössään, koska työnantajan ei lain mukaan ole sitä pakko tarjota.

Jos sairaanhoidon korvaukset lopetettaisiin, moni työterveyshuollon sairaanhoidossa käynyt joutuisi siirtymään julkisen terveydenhuollon asiakkaiksi. Todennäköistä olisi, että moni työnantaja ottaisi työntekijöilleen sairausvakuutuksia. Ne eivät olisi tasa-arvoinen työsuhde-etu, koska työnantaja voisi valita, kenelle työntekijöistä vakuutuksen ottaa.

Ilman työterveyshuollon sairaanhoidon turvaa moni työntekijä jäisi yksin terveyshuoliensa kanssa ilman matalan kynnyksen hoitokontaktia. Työterveyshuollossa erityistä on työterveysyhteistyö, jossa työpaikat yhdessä henkilöstön ja työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa ehkäisevät työhön liittyviä riskejä ja suunnittelevat työkykyä tukevia toimia ja palvelukokonaisuuksia myös sairaanhoidon osalta. Työterveyshuolto on nimenomaan työkyvyn osaaja, jossa työskentelee työterveyden lääketieteen erikoisalan ammattilaisia. Tätä osaamista ei laajamittaisesti ole saatavilla terveyskeskuksista. Työterveyshuollon sairaanhoito tukee ennaltaehkäisyä ja on erikoistunut nimenomaan työperäisiin sairauksiin – niin niiden ehkäisyyn kuin hoitoonkin.

 

Miten työterveyshuoltoa pitäisi parantaa?

 

Työterveyshuoltoa parantamalla ja kehittämällä voidaan vahvistaa niitä hyötyjä, joita työterveyshuolto jo nyt tarjoaa. Julkinen terveydenhuolto on ruuhkautunut, ja uusilla hyvinvointialueilla on niukat resurssit tuottaa palveluita asukkailleen. Siksi kaikille työikäisille olisi turvattava laadukas työterveyshuolto ja sen osana sairaanhoidon palvelut.

Työterveyshuollon mielenterveyspalvelut ovat keskeinen osa suomalaisten henkisen hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemista. Niihin voidaan panostaa entistä enemmän. Esimerkiksi moni työnantaja tarjoaa jo mahdollisuutta lyhytterapiaan tai mennä työterveyspsykologin puheille. Tätä mahdollisuutta voitaisiin laajentaa parantamalla näiden palvelujen korvattavuutta työnantajalle.

Työterveyshuolto on kiitelty ja toimivaksi todettu terveydenhuollon osa-alue. Sen toimintatavoista on järkevää ottaa mallia myös muualle palvelutuotantoon. Moni hyvä toimintamalli on suunniteltu työterveyshuoltoa tarjoavissa yrityksissä. Kaikille suomalaisille on mahdollista tarjota työterveyshuollon tasoiset palvelut, kun yritysten toimivat käytännöt ja niiden palvelut otettaisiin mukaan tuottamaan palveluja myös osana julkista terveyspalvelua.

Ketkä sitä käyttävät?

 

Työterveyshuolto on ensisijainen terveydenhuollon palvelu noin 1,9 miljoonalle suomalaiselle. Työterveyshuollon kautta tehdään noin 3 miljoonaa lääkärikäyntiä vuodessa.

Ketkä sitä tarjoavat?

 

Työterveyshuollon järjestämisvastuu on aina työnantajalla, joka tekee sopimuksen henkilöstön työterveyspalveluista valitsemansa toimijan kanssa. Työnantaja voi ostaa työterveyspalvelun yksityiseltä palveluntarjoajalta, kunnallisten yhtiöiden työterveyshuollosta, kunnan (jatkossa hyvinvointialueen) terveyskeskuksesta tai työnantajien yhteisestä työterveyshuollon palvelusta. Työnantaja voi myös tuottaa työterveyspalvelut itse omalla työterveysasemallaan.

 

Kuka työterveyshuollon maksaa?

 

Työterveyshuollon maksavat yli 99-prosenttisesti työnantajat ja työntekijät. Siihen käytetään siis hyvin vähän julkista rahaa. Työnantajat maksavat noin puolet kustannuksista suoraan asiakasmaksujen muodossa. Loput kustannuksista rahoittavat työnantajat ja työntekijät yhdessä työtulovakuutuksen pakollisten maksujen kautta.

Vuonna 2019 työterveyshuollon kustannukset olivat noin 875 miljoonaa euroa, eli noin 4,3 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.

Miksi työterveyshuoltoa tarvitaan?

 

Yli 1,9 miljoonan suomalaisten terveyspalvelukanavana työterveyshuolto on merkittävä osa maamme terveydenhuoltoa. Työterveyspalvelut toimivat erittäin hyvin, ja hoitoon pääsee yleensä todella nopeasti. Hyvän laadun ja toimivuuden lisäksi työterveyspalvelut ovat yhteiskunnalle erittäin edullisia, sillä työnantajat ja työntekijät maksavat ne suurimmalta osin.

Koska iso osa suomalaisista käyttää työterveyshuollon sairaanhoitoa, heidän ei tarvitse mennä julkisen terveyskeskuksen pitkiin jonoihin. Tällä tavoin säästyy julkisia terveydenhuollon kustannuksia.

Toimiva työterveyshuolto auttaa yhteiskuntaa toimimaan, sillä se pitää huolta työikäisten työkyvystä ja hyvinvoinnista. Se vähentää sairauspoissaoloja työpaikoilta, auttaa pidentämään työuria ja parantaa näin yhteiskunnan tuottavuutta. Työterveyshuolto edistää myös työpaikkojen sisäistä tasa-arvoa, koska jokaisella työntekijällä on käytössään samat työterveyden palvelut.

Mitä kävisi, jos työterveyshuoltoa heikennettäisiin?

 

On päivänselvää, että lähes 2 miljoonan suomalaisen hyvin toimivia terveyspalveluja ei kannata heikentää. Toisinaan on ollut esillä, että työterveyshuollon sairaanhoidon Kela-korvaukset poistettaisiin. Tätä on perusteltu sillä, että kaikilla työterveyshuollon piiriin kuuluvilla ei ole sairaanhoitoa käytössään, koska työnantajan ei lain mukaan ole sitä pakko tarjota.

Jos sairaanhoidon korvaukset lopetettaisiin, moni työterveyshuollon sairaanhoidossa käynyt joutuisi siirtymään julkisen terveydenhuollon asiakkaiksi. Todennäköistä olisi, että moni työnantaja ottaisi työntekijöilleen sairausvakuutuksia. Ne eivät olisi tasa-arvoinen työsuhde-etu, koska työnantaja voisi valita, kenelle työntekijöistä vakuutuksen ottaa.

Ilman työterveyshuollon sairaanhoidon turvaa moni työntekijä jäisi yksin terveyshuoliensa kanssa ilman matalan kynnyksen hoitokontaktia. Työterveyshuollossa erityistä on työterveysyhteistyö, jossa työpaikat yhdessä henkilöstön ja työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa ehkäisevät työhön liittyviä riskejä ja suunnittelevat työkykyä tukevia toimia ja palvelukokonaisuuksia myös sairaanhoidon osalta. Työterveyshuolto on nimenomaan työkyvyn osaaja, jossa työskentelee työterveyden lääketieteen erikoisalan ammattilaisia. Tätä osaamista ei laajamittaisesti ole saatavilla terveyskeskuksista. Työterveyshuollon sairaanhoito tukee ennaltaehkäisyä ja on erikoistunut nimenomaan työperäisiin sairauksiin – niin niiden ehkäisyyn kuin hoitoonkin.

 

Miten työterveyshuoltoa pitäisi parantaa?

 

Työterveyshuoltoa parantamalla ja kehittämällä voidaan vahvistaa niitä hyötyjä, joita työterveyshuolto jo nyt tarjoaa. Julkinen terveydenhuolto on ruuhkautunut, ja uusilla hyvinvointialueilla on niukat resurssit tuottaa palveluita asukkailleen. Siksi kaikille työikäisille olisi turvattava laadukas työterveyshuolto ja sen osana sairaanhoidon palvelut.

Työterveyshuollon mielenterveyspalvelut ovat keskeinen osa suomalaisten henkisen hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemista. Niihin voidaan panostaa entistä enemmän. Esimerkiksi moni työnantaja tarjoaa jo mahdollisuutta lyhytterapiaan tai mennä työterveyspsykologin puheille. Tätä mahdollisuutta voitaisiin laajentaa parantamalla näiden palvelujen korvattavuutta työnantajalle.

Työterveyshuolto on kiitelty ja toimivaksi todettu terveydenhuollon osa-alue. Sen toimintatavoista on järkevää ottaa mallia myös muualle palvelutuotantoon. Moni hyvä toimintamalli on suunniteltu työterveyshuoltoa tarjoavissa yrityksissä. Kaikille suomalaisille on mahdollista tarjota työterveyshuollon tasoiset palvelut, kun yritysten toimivat käytännöt ja niiden palvelut otettaisiin mukaan tuottamaan palveluja myös osana julkista terveyspalvelua.

Kaipaatko lisätietoa työterveyshuollosta tai haastateltavaa juttuusi? HALIn asiantuntijat auttavat mielellään.

Kause Hanna-Maija

Hanna-Maija Kause

Johtaja, terveyspalvelut

Ekberg Siina

Siina Ekberg

Viestintäpäällikkö