Kansalaiset haluavat Kela-korvauksia – tehdään toimivasta järjestelmästä vielä parempi

Suomalaisista 42 prosenttia on viimeisen kolmen vuoden aikana käyttänyt yksityisiä terveyspalveluja*. Joka toinen nainen ja joka kolmas pienituloinen on käynyt yksityisellä hoidossa.

Ahkeria yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausten käyttäjiä ovat myös iäkkäät, jotka eivät enää kuulu työterveyden piiriin. Yli 65-vuotiaista puolet on viimeisten vuosien aikana käynyt yksityisellä joka omalla rahalla tai vakuutuksen turvin.

Jos Kela-korvaukset lopetettaisiin, kyseessä olisi suora leikkaus erityisesti edellä mainittujen ryhmien terveydenhuollosta.

Ylivoimaisesti eniten yksityisellä käydään suun terveydenhuollossa. Myös yleislääkärillä, silmälääkärillä ja gynekologilla on yksityisellä käyty paljon. Yksityisten palveluiden käytössä näkyvät selkeästi ne lääketieteen erikoisalat, joihin julkisen terveydenhuollon kautta on vaikea päästä hoitoon.

Me HALIssa halusimme tietää, mitä suomalaiset ajattelevat Kela-korvauksista ja hallituksen suunnitelmista niiden lakkauttamiseksi. Teetimme aiheesta kansalaiskyselyn*, jonka tulos on selvä: liki kolme neljästä pitää Kela-korvauksia joko erittäin tai jossain määrin tärkeinä. Lähes 70 prosenttia vastustaa Kela-korvausten lakkauttamista.

Kansan ja asiantuntijoiden viesti on selvä: Kela-korvauksia halutaan jatkossakin. Vaikka Kela-korvauksia on vuosien saatossa leikattu, niitä on edelleen käytetty kaikissa tuloluokissa, myös pienituloisimpien keskuudessa.

Jos yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista päätettäisiin luopua, kansalaisten pääsy lääkärille ja muihin terveyspalveluihin vaikeutuisi. Erityisesti pienituloisilla olisi heikompi mahdollisuus päästä yksityiselle hoitoon ja välttää terveyskeskusten jonot.

Kysyimme kyselyssämme* myös, kuinka moni nykyisin yksityisiä terveyspalveluja käyttävistä kansalaisista siirtyisi käyttämään terveyskeskusten palveluja, jos Kela-korvaukset lakkautettaisiin. Vastaukseksi saimme, että jopa puolet.

Vastaajista 24 prosenttia ilmoitti, että siirtyisi käyttämään selvästi enemmän terveyskeskuspalveluja, jos Kela-korvauksia ei olisi enää mahdollista saada. Tällainen siirtymä tarkoittaisi 1,4 miljoonaan käynnin lisätaakkaa terveyskeskuksiin. On selvää, että tällainen määrä ihmisiä paisuttaisi jo ennestään pitkät terveyskeskusten jonot. Vaikka Kela-korvausten lopettaminen toisi lisää rahaa, sitä kuluu kuitenkin entistä enemmän, kun palvelujen tarve julkisella sektorilla kasvaa.

Kela-korvausten lakkauttamista on perusteltu muun muassa sillä, että aiemmin Kela-korvauksia käyttäneet voisivat ottaa aiempaa enemmän sairaanhoidon vakuutuksia. Jos näin kävisi, terveyspalveluista tulisi aiempaa epätasa-arvoisemmat. Vakuutusten hinnat kasvaisivat, kun kysyntä kasvaisi. Kaikilla ei ole niihin varaa. Vakuutuksia ei kaikkien ole lisäksi mahdollista saada. Esimerkiksi monet perussairaudet, kuten vaikea diabetes, estävät vakuutuksen saamisen.

Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset ovat ohjanneet asiakkaita pois terveyskeskusten jonoista. Niiden avulla ihmisillä on ollut parempi mahdollisuus päästä nopeasti lääkäriin. Kela-korvaukset ovat lisäksi erittäin edullista ja tehokasta verorahan käyttöä. Samalla verorahalla, jolla saadaan 340 000 käyntiä terveyskeskuslääkärillä, saadaan Kela-korvausten tukemana 3,3 miljoonaa lääkärikäyntiä yksityisellä – siis lähes 10 kertaa enemmän.

Kela-korvaukset ovat toimiva ja kansalaisten tärkeänä pitämä järjestelmä. Niiden romuttaminen olisi harkitsematon päätös, joka johtaisi palvelujen saatavuuden huononemiseen ja kustannusten kasvuun. Siksipä suunnan pitäisi olla päinvastainen – nostetaan Kela-korvauksia ja puretaan niiden avulla terveydenhuoltoon kertynyttä hoitovelkaa!

1. Yhteys lääkäriin terveyskeskusmaksun hinnalla mistä vain

Kysyimme kansalaisilta kyselyssämme*, kuinka moni käyttäisi enemmän digitaalisia yksityislääkäripalveluita, jos digivastaanotolle pääsisi terveyskeskusmaksun hinnalla. Näin kertoi tekevänsä yli puolet vastaajista. Innokkaimmin digipalveluja käyttäisivät nuoret ja lapsiperheet.

Jos Kela-korvausta nostettaisiin esimerkiksi 23 euroon, pääsisi digilääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla nopeasti mistä vain. Samalla purkautuisi terveyskeskusten jonoihin pakkautunutta painetta.

2. Puretaan hoitovelkaa suun terveydenhuollossa

Puolet suunterveydenhuollon käynneistä hoidetaan yksityisellä. Jonot hammaslääkäriin ja suuhygienistille ovat monella paikkakunnalla tunnetusti pitkät. Jonoja voitaisiin purkaa korottamalla ennaltaehkäisevien palvelujen, kuten hammastarkastusten ja suuhygienistipalvelujen Kela-korvausta. Kansanterveydellinen vaikutus olisi merkittävä.

3. Edistetään terapiatakuuta Kela-korvausten avulla

Terapiatakuu on saanut laajan kannatuksen niin kansalaisilta kuin poliitikoilta. Kela-korvaukset olisivat tehokas keino terapiatakuun edistämiseen. Tällä hetkellä psykologipalveluissa Kela-korvauksen saa vain lääkärin määräämiin psykologitutkimuksiin, ja lisäksi Kela-korvaa kuntoutuksena annettavaan psykoterapiaan. Kela-korvaus pitäisi saada myös matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, esimerkiksi psykologin tai psykoterapeutin vastaanottoihin.

Jos kansalainen on tarvinnut sairautensa tai muun vaivansa takia kuntoutusta, sille on ollut mahdollista saada Kelan tukea. Tuettuja kuntoutusmuotoja ovat muun muassa psykoterapia sekä monet lasten terapiamuodot, kuten puheterapia, fysioterapia ja toimintaterapia.

Yhtenä vaihtoehtona monikanavarahoituksen purkamisessa on ollut, että Kelan vastuulla oleva kuntoutus siirrettäisiin uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Tässä olisi suuria riskejä. Julkisella sektorilla (aikaisemmin kunnilla, jatkossa hyvinvointialueilla) ei esimerkiksi ole kokemusta eikä osaamista Kelan vastuulla olevien kuntoutuspalvelujen järjestämisestä.

Onkin erittäin hyvä, että parlamentaarinen työryhmä ei päätynyt esittämään kuntoutuksen siirtoa hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden vastuulle olisi siirtynyt noin 110 000 kuntoutujaa – heidän tulevaisuuden palvelunsa ansaitsevat nyt tarkkaan harkittua suunnittelua.