Lähes joka toinen suomalainen on käyttänyt viime vuosina yksityisiä terveydenhuollon palveluja – siis käynyt lääkärin tai muun sote-ammattilaisen vastaanotolla yksityisellä lääkäriasemalla. Maksoi laskun sitten asiakas itse tai vakuutus, käynteihin saa aina valtion tukea: Kela-korvauksen.
Hallitus on valmistellut jopa Kela-korvausten lakkauttamista, mutta parlamentaarinen työryhmä linjasi marraskuussa 2021, että Kela-korvaukset ja Kelan kuntoutus saavat jatkua. Maaliskuussa 2022 kuitenkin tiedotettiin, että hallituksen aiemmin sopimat leikkaukset Kela-korvauksiin toteutuvat vuoden 2023 alusta. Tämä on huolestuttava päätös tilanteessa, jossa hoitovelka on suuri ja sote-kustannuksia olisi voitava hillitä.
Kela-korvatut lääkärikäynnit ovat yhteiskunnalle edullisia, koska asiakas maksaa käynnistä valtaosan itse. Vaikka Kela-korvauksia on vuosien saatossa leikattu, niitä on edelleen käytetty kaikissa tuloluokissa, myös pienituloisimpien keskuudessa.
Suomalaiset pitävät Kela-korvauksia tärkeinä ja vastustavat niiden lakkauttamista. Ikääntyneet ja naiset ovat niiden ahkerimpia käyttäjiä. Erityisesti pienituloisimpien, joille jokaisella eurolla on merkitystä, mahdollisuus päästä nopeasti yksityislääkärin vastaanotolle heikkenee, kun Kela-korvauksia leikataan.