Kansalaiset haluavat Kela-korvauksia – tehdään toimivasta järjestelmästä vielä parempi

Lähes joka toinen suomalainen on käyttänyt viime vuosina yksityisiä terveydenhuollon palveluja – siis käynyt lääkärin tai muun sote-ammattilaisen vastaanotolla yksityisellä lääkäriasemalla. Maksoi laskun sitten asiakas itse tai vakuutus, noihin käynteihin saa aina valtiolta tukea: Kela-korvauksen.

Hallitus on valmistellut jopa Kela-korvausten lakkauttamista, mutta parlamentaarinen työryhmä linjasi marraskuussa 2021, että Kela-korvaukset ja Kelan kuntoutus saavat jatkua. Kela-korvausten lopetus olisikin ollut erittäin huono päätös. Suomalaiset pitävät Kela-korvauksia tärkeinä ja vastustavat niiden lakkauttamista. Ikääntyneet ja naiset ovat niiden ahkerimpia käyttäjiä. Erityisesti pienituloisimpien mahdollisuus päästä nopeasti yksityislääkärin vastaanotolle heikkenisi selvästi. Kela-korvatut lääkärikäynnit ovat lisäksi veronmaksajille edullisia.

Mitä Kela-korvauksille on tapahtumassa?

Sote-uudistus hyväksyttiin kesällä 2021 eduskunnassa. Sen lisäosana hallitus on valmistellut niin sanotun terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamista. Monikanavarahoituksella tarkoitetaan sananmukaisesti sitä, että terveydenhuollon rahoitus tulee monesta eri kanavasta, kuten asiakasmaksuista, vakuutuksista, Kela-korvauksista, työterveyshuollosta ja kunnan (jatkossa hyvinvointialueiden) kassasta. Tavoitteena on, että järjestelmästä saataisiin yksinkertaisempi, ja siksi monikanavarahoitus halutaan purkaa.

Yhtenä osana monikanavarahoituksen purkamista hallitus on pohtinut, mitä yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksille tapahtuu. Tätä kysymystä mietti sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestyöryhmä keväällä 2021. Työryhmä jätti raporttinsa ennen juhannusta, ja raportista kerättiin lausuntoja kesän yli.

Lue Halin lausunto

Yhtenä vaihtoehtona työryhmä esitti, että Kela-korvaukset lakkautettaisiin kokonaan. Tätä on perusteltu muun muassa sillä, että Kela-korvaukset ovat jo nyt pieniä. Työryhmä ajatteli, että Kela-korvauksista säästyneet varat voitaisiin käyttää uusien hyvinvointialueiden sote-palveluihin.

HALI ja useat muut lausunnon antajat tyrmäsivät Kela-korvausten lakkauttamisen.  Asiaa valmisteli syksyllä 2021 parlamentaarinen työryhmä, jonka työ saatiin päätökseen marraskuussa. Kela-korvausten ja Kela-kuntoutuksen osalta lopputulos oli hyvä: niiden tarve ymmärrettiin työryhmässä, joka totesi, että kesken sote-uudistuksen niihin ei tule tehdä muutoksia.

Sen sijaan ensihoidon Kela-korvatuista kuljetuksista saatiin huolestuttavia uutisia. Raportin mukaan ensihoidon matkojen rahoitusvastuu voitaisiin siirtää hyvinvointialueille jo järjestämisvastuun siirtämisen mukana. Tällainen muutos olisi uhka niin ensihoidon saatavuudelle kuin ensihoitoyritysten elinkeinolle ja työpaikoille. HALI vaatii, että jos muutokseen päädytään, siihen on ehdottomasti taattava riittävät siirtymäajat, ja ensihoidon tilanteesta on tehtävä kattava selvitys,

Lue HALIn tiedote työryhmän mietinnöstä

Lue HALIn johtaja Hanna-Maija Kausen blogi monikanavarahoituksen tarpeellisuudesta

Ketkä käyttävät Kela-korvauksia?

Suomalaisista 42 prosenttia on viimeisen kolmen vuoden aikana käyttänyt yksityisiä terveyspalveluja*. Joka toinen nainen ja joka kolmas pienituloinen on käynyt yksityisellä hoidossa.

Ahkeria yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausten käyttäjiä ovat myös iäkkäät, jotka eivät enää kuulu työterveyden piiriin. Yli 65-vuotiaista puolet on viimeisten vuosien aikana käynyt yksityisellä joka omalla rahalla tai vakuutuksen turvin.

Jos Kela-korvaukset lopetettaisiin, kyseessä olisi suora leikkaus erityisesti edellä mainittujen ryhmien terveydenhuollosta.

Mitä palveluita käytetään?

Ylivoimaisesti eniten yksityisellä käydään suun terveydenhuollossa. Myös yleislääkärillä, silmälääkärillä ja gynekologilla on yksityisellä käyty paljon. Yksityisten palveluiden käytössä näkyvät selkeästi ne lääketieteen erikoisalat, joihin julkisen terveydenhuollon kautta on vaikea päästä hoitoon.

Mitä Kela-korvauksista ajatellaan?

Me HALIssa halusimme tietää, mitä suomalaiset ajattelevat Kela-korvauksista ja hallituksen suunnitelmista niiden lakkauttamiseksi. Teetimme aiheesta kansalaiskyselyn*, jonka tulos on selvä: liki kolme neljästä pitää Kela-korvauksia joko erittäin tai jossain määrin tärkeinä. Lähes 70 prosenttia vastustaa Kela-korvausten lakkauttamista.

Kansan ja asiantuntijoiden viesti on selvä: Kela-korvauksia halutaan jatkossakin. Vaikka Kela-korvauksia on vuosien saatossa leikattu, niitä on edelleen käytetty kaikissa tuloluokissa, myös pienituloisimpien keskuudessa.

Mitä jos Kela-korvaukset lopetettaisiin?

Jos yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista päätettäisiin luopua, kansalaisten pääsy lääkärille ja muihin terveyspalveluihin vaikeutuisi. Erityisesti pienituloisilla olisi heikompi mahdollisuus päästä yksityiselle hoitoon ja välttää terveyskeskusten jonot.

Kysyimme kyselyssämme* myös, kuinka moni nykyisin yksityisiä terveyspalveluja käyttävistä kansalaisista siirtyisi käyttämään terveyskeskusten palveluja, jos Kela-korvaukset lakkautettaisiin. Vastaukseksi saimme, että jopa puolet.

Vastaajista 24 prosenttia ilmoitti, että siirtyisi käyttämään selvästi enemmän terveyskeskuspalveluja, jos Kela-korvauksia ei olisi enää mahdollista saada. Tällainen siirtymä tarkoittaisi 1,4 miljoonaan käynnin lisätaakkaa terveyskeskuksiin. On selvää, että tällainen määrä ihmisiä paisuttaisi jo ennestään pitkät terveyskeskusten jonot. Vaikka Kela-korvausten lopettaminen toisi lisää rahaa, sitä kuluu kuitenkin entistä enemmän, kun palvelujen tarve julkisella sektorilla kasvaa.

Kela-korvausten lakkauttamista on perusteltu muun muassa sillä, että aiemmin Kela-korvauksia käyttäneet voisivat ottaa aiempaa enemmän sairaanhoidon vakuutuksia. Jos näin kävisi, terveyspalveluista tulisi aiempaa epätasa-arvoisemmat. Vakuutusten hinnat kasvaisivat, kun kysyntä kasvaisi. Kaikilla ei ole niihin varaa. Vakuutuksia ei kaikkien ole lisäksi mahdollista saada. Esimerkiksi monet perussairaudet, kuten vaikea diabetes, estävät vakuutuksen saamisen.

Mitä Kela-korvauksille pitäisi tehdä?

Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset ovat ohjanneet asiakkaita pois terveyskeskusten jonoista. Niiden avulla ihmisillä on ollut parempi mahdollisuus päästä nopeasti lääkäriin. Kela-korvaukset ovat lisäksi erittäin edullista ja tehokasta verorahan käyttöä. Samalla verorahalla, jolla saadaan 340 000 käyntiä terveyskeskuslääkärillä, saadaan Kela-korvausten tukemana 3,3 miljoonaa lääkärikäyntiä yksityisellä – siis lähes 10 kertaa enemmän.

Kela-korvaukset ovat toimiva ja kansalaisten tärkeänä pitämä järjestelmä. Niiden romuttaminen olisi harkitsematon päätös, joka johtaisi palvelujen saatavuuden huononemiseen ja kustannusten kasvuun. Siksipä suunnan pitäisi olla päinvastainen – nostetaan Kela-korvauksia ja puretaan niiden avulla terveydenhuoltoon kertynyttä hoitovelkaa!

Mitä me ehdotamme?

1. Yhteys lääkäriin terveyskeskusmaksun hinnalla mistä vain

Kysyimme kansalaisilta kyselyssämme*, kuinka moni käyttäisi enemmän digitaalisia yksityislääkäripalveluita, jos digivastaanotolle pääsisi terveyskeskusmaksun hinnalla. Näin kertoi tekevänsä yli puolet vastaajista. Innokkaimmin digipalveluja käyttäisivät nuoret ja lapsiperheet.

Jos Kela-korvausta nostettaisiin esimerkiksi 23 euroon, pääsisi digilääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla nopeasti mistä vain. Samalla purkautuisi terveyskeskusten jonoihin pakkautunutta painetta.

2.Puretaan hoitovelkaa suun terveydenhuollossa

Puolet suunterveydenhuollon käynneistä hoidetaan yksityisellä. Jonot hammaslääkäriin ja suuhygienistille ovat monella paikkakunnalla tunnetusti pitkät. Jonoja voitaisiin purkaa korottamalla ennaltaehkäisevien palvelujen, kuten hammastarkastusten ja suuhygienistipalvelujen Kela-korvausta. Kansanterveydellinen vaikutus olisi merkittävä.

3. Edistetään terapiatakuuta Kela-korvausten avulla

Terapiatakuu on saanut laajan kannatuksen niin kansalaisilta kuin poliitikoilta. Kela-korvaukset olisivat tehokas keino terapiatakuun edistämiseen. Tällä hetkellä psykologipalveluissa Kela-korvauksen saa vain lääkärin määräämiin psykologitutkimuksiin, ja lisäksi Kela-korvaa kuntoutuksena annettavaan psykoterapiaan. Kela-korvaus pitäisi saada myös matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, esimerkiksi psykologin tai psykoterapeutin vastaanottoihin.

Entä Kelan kuntoutus?

Jos kansalainen on tarvinnut sairautensa tai muun vaivansa takia kuntoutusta, sille on ollut mahdollista saada Kelan tukea. Tuettuja kuntoutusmuotoja ovat muun muassa psykoterapia sekä monet lasten terapiamuodot, kuten puheterapia, fysioterapia ja toimintaterapia.

Yhtenä vaihtoehtona monikanavarahoituksen purkamisessa on ollut, että Kelan vastuulla oleva kuntoutus siirrettäisiin uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Tässä olisi suuria riskejä. Julkisella sektorilla (aikaisemmin kunnilla, jatkossa hyvinvointialueilla) ei esimerkiksi ole kokemusta eikä osaamista Kelan vastuulla olevien kuntoutuspalvelujen järjestämisestä.

Onkin erittäin hyvä, että parlamentaarinen työryhmä ei päätynyt esittämään kuntoutuksen siirtoa hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden vastuulle olisi siirtynyt noin 110 000 kuntoutujaa – heidän tulevaisuuden palvelunsa ansaitsevat nyt tarkkaan harkittua suunnittelua.

Ota yhteyttä

Haluatko kuulla lisää monikanavarahoituksesta tai kaipaatko aiheesta haastateltavaa juttuusi? Ota yhteys HALIn asiantuntijoihin.

Kela-korvauksista lisätietoja antavat johtaja (terveyspalvelut) Hanna-Maija Kause ja asiantuntija (talous- ja veroasiat) Joel Kuuva.

Kuntoutuksesta lisätietoja antaa asiantuntija (elinkeinoasiat) Jarno Talvitie.

Kause Hanna-Maija

Hanna-Maija Kause

Johtaja, terveyspalvelut

Kuuva Joel

Joel Kuuva

Asiantuntija, talous- ja veroasiat

Talvitie Jarno

Jarno Talvitie

Asiantuntija, elinkeinoasiat

Lisää artikkeleitamme monikanavarahoituksesta

Terveydenhuollon monikanavarahoitusta tarvitaan tulevaisuudessakin. Julkaisemme aiheesta säännöllisesti tiedotteita ja muita artikkeleita. Pysyt ajan tasalla seuraamalla HALIn nettisivuja.

Lue kaikki MKR-artikkelit

Lisätietoa kyselystä

*) Hyvinvointiala HALI ry:n, Suomen Yrittäjien ja Lääkäripalveluyritykset ry LPY:n kyselyn toteutti toimeksiannosta Kantar syyskuussa 2021. Tiedonkeruu toteutettiin Kantarin Forum-internetpaneelissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 611 henkilöä ajalla 8.9.−16.9.2021. Otos edustaa Manner-Suomen 18−79-vuotiasta väestöä.

Kysely terveyspalveluista - tulokset

Hyvinvointiala HALI ry:n, Suomen Yrittäjien ja Lääkäripalveluyritykset ry LPY:n kyselyn toteutti toimeksiannosta Kantar

kansalaiskysely-terveyspalveluista-tulokset.pdf, 1 Mt

Lataa