THL tilastoraportista käy ilmi, että hoivan henkilöstörakennetta on monipuolistettava, jotta 0,7:n henkilöstömitoitukseen päästään yhä useammassa yksikössä. HALI painottaa, että palvelujen laadun kannalta on oleellista, miten mitoituksen henkilöstöresurssit kohdentuvat.
HALI katsoo tänään julkaistun THL:n raportin vanhuspalvelujen tilasta vuonna 2022 alleviivaavan tarvetta kehittää vanhuspalveluiden henkilöstörakennetta reippaasti nykyistä moniammatillisempaan suuntaan. Asiakkaiden tarpeet tulisi paremmin huomioitua, jos mitoitukseen voisi laskea eri taustaista henkilöstöä. Tämä myös tukisi henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta muissa sote-palveluissa.
THLn raportti kertoo yritysten ja järjestöjen onnistuneen hoiva-avustajien rekrytoinnissa julkista paremmin. Raportin mukaan myös esi- ja vastuuhenkilöiden osuus on yksityisellä sektorilla hieman suurempi kuin julkisella.
Seurantaan raportoitujen lähi- ja perushoitajien työstä 96 prosenttia oli välitöntä asiakastyötä, ja loput työajasta välillistä työtä, kuten ruoka- ja pyykkihuoltoa. Välittömän eli asiakastyön osuus oli yksityisellä sektorilla julkista suurempi, kun tarkastellaan sekä lähi- ja perushoitajien että sairaan- ja terveydenhoitajien työaikaa.
– Vaikuttaa siltä, että yksityisellä sektorilla on onnistuttu kohdentamaan koulutettujen hoitajien työaikaa tarkoituksenmukaisesti, eli itse asiakastyöhön. Tämähän oli yksi mitoitusta koskevan lainsäädännön tavoitteista ja toivottavasti myös lisää alan vetovoimaa, sanoo HALIn hoivasta vastaava johtaja Arja Laitinen.
Seurantaan raportoitujen hoiva-avustajien määrä on noussut, mutta osuus henkilöstöstä on edelleen vain kahdeksan prosenttia. Hoiva-avustajien osuus yksityisellä sektorilla on hieman korkeampi (9 %) kuin julkisella (6 %). Hoiva-avustajien osuudessa on erittäin merkittäviä alueellisia eroja.
– Vuoden lopussa voimaan astuvaan 0,7:n henkilöstömitoitus on tässä työvoimatilanteessa erittäin haastava tavoite. Hoivan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia on välttämätöntä arvioida uudestaan. Hoiva-avustajien sekä ei sote-koulutettujen osuutta pitää kasvattaa ja varmistaa, että myös näiden ammattiryhmien työaika kohdentuu enimmäkseen asiakastyöhön, Laitinen jatkaa.
Kokonaisuutena tarkasteltuna toimintayksiköt ovat onnistuneet nostamaan henkilöstömitoitustaan lain vaatimalla tavalla vuodesta 2020 lähtien. Henkilöstön saatavuus on kuitenkin viime vuosina vaikeutunut erityisesti koulutettujen hoitajien osalta, eikä sen ennusteta helpottavan. STM:n mukaan tällä hetkellä puuttuu noin 7 000 lähihoitajaa ja noin 3 000 sairaanhoitajaa.
– Jatkossa laskennallisen mitoituksen lisäksi meidän tulisi tarkastella sen vaikuttavaa kohdentumista. Asiakkaan näkökulmasta ja palvelun laadun kannalta parhaaseen tulokseen päästään, kun työaika kohdentuu niille tunneille, jolloin asiakkaat ovat hereillä, kun taas yöaikana olisi mahdollista luottaa nykyistä enemmän hoivateknologiaan. Vaikuttaa siltä, että päättäjien ja viranomaisten tulkinnat eivät pysy jatkuvasti kehittyvän hoivateknologian perässä, Laitinen päättää.
