Petri Bono

TAUSTA. Hoitoalan resursseja käsitellään Suomessa pitkälti jaoteltuina erikseen julkiseen ja yksityiseen sektoriin.

Terveystalon johtava ylilääkäri Petri Bono: “Sekä julkinen että yksityinen terveydenhuolto ovat olemassa ihmistä varten. Olisi ajateltava ennen kaikkea sitä, miten saadaan ihmisille hoitoa.”

  • Tällä hetkellä ongelma on se, että hoitoon ei pääse ja terveydenhuollon kokonaisrahoitus ei riitä. 
  • Ratkaisu on pitkäkestoinen strateginen yhteistyö sekä tiedon laajamittainen hyödyntäminen.

MIKSI YHTEISTYÖTÄ? Uudet innovaatiot ja palveluiden tuottamistavat syntyvät usein yksityisten toimijoiden piirissä. Parhaat käytännöt on vietävä myös julkiselle puolelle:

  • Digitalisaation hyödyntäminen. Etäpalvelut vapauttavat resursseja kivijalkavastaanotoille. “Terveystalo tekee vuosittain yli kaksi miljoonaa etävastaanottoa.”
  • Tiedon hyödyntäminen. Datan avulla toimenpiteitä osataan kohdistaa paremmin niitä tarvitseville. Esimerkiksi diabetesriskiin voidaan puuttua aiemmin. “On päästävä enemmän kohti ennaltaehkäisyä. Tiedon on myös liikuttava paremmin eri palveluntarjoajien välillä.”
  • Johtamiskäytännöt. Lääkäreiden pitää pystyä keskittymään olennaiseen eli potilaiden hoitamiseen. “Parhaat johtamiskäytännöt tulee laittaa jakoon. Avosairaanhoidon lääkäreiden hoitosuoritteet ovat laskussa muun muassa hallinnollisten tehtävien ja kankeiden tietojärjestelmien vuoksi.”

ESIMERKKI YKSITYISELTÄ PUOLELTA: Hoidon jatkuvuuden parantuminen. “Paras lopputulos ja asiakastyytyväisyys hoidossa saadaan, kun sama ammattilainen tapaa ja sama palveluntuottaja hoitaa esimerkiksi pitkäaikaissairasta potilasta.” 

COCI-indeksi:

  • Jos tapaat joka käynnillä eri lääkärin, indeksin lukema on 0. Jos aina saman, indeksin lukema on 1. 
  • Terveystalon erikoissairaanhoidossa indeksin lukema on 0,8.
  • Suomalaisessa perusterveydenhuollossa 0,28–0,30, maailmalla parhaissa yksiköissä 0,7–0,8.

“Hoitoresursseja on käsiteltävä kokonaisuutena, ja yhteistyön on oltava aitoa. Vain siten yksityisen puolen vahvuudet saadaan laajemmin käyttöön ja hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta parannettua. Ihmisten hyvä ja oikea-aikainen hoito on koko yhteiskunnan etu. Sillä taataan työikäisten työkyky ja siten myös Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky.”

Toimiva yhteistyö rakentuu vuoropuhelulla – yritykset mukaan jo suunnitteluvaiheessa

Bono: “Hyvinvointialueiden ja yritysten yhteistyö on käynnistettävä jo, kun aletaan keskustella palveluiden toteuttamisesta ja palvelulupauksesta.”

KESKUSTELU LIIKKEELLE.

  • Yritykset mukaan vuoropuheluun jo alusta lähtien.
  • Käytännössä vuoropuhelua voidaan käydä esimerkiksi hyvinvointialueille luotavissa yhteistyö- ja vuoropuheluelimissä, kuten neuvottelukunnissa tai foorumeissa.
  • Keskusteluja on syytä käydä myös toimialakohtaisesti.

SAATAVUUS KUNTOON. Käytännössä yksityisen ja julkisen yhteistyöllä parannettaisiin ihmisten hoitoon pääsyä ja sen tehoa. Keinoja:

  • Hoitoonpääsyaikojen avoimuus. “Mikäli hoitoon ei pääse lain vaatimassa ajassa, hyvinvointialue olisi velvoitettava ostamaan palvelu muualta ostopalveluna tai palvelusetelillä. Jostain syystä tätä ei ole noudatettu tähän asti, joten sitä on valvottava jämäkämmin.”
  • Kela-korvauksen tarkistus. “Tasoa olisi nostettava reippaasti. Kela-korvaus on toimiva valtakunnallinen rahoitusinstrumentti.”
  • Palveluseteleiden laajempi käyttö. “Hyviä esimerkkejä löytyy suunterveyden puolelta. Julkisen oman palvelutuotannon kustannukset pitäisi saada läpinäkyviksi, jotta palvelusetelin arvo voidaan asettaa oikealle tasolle. Näin palvelusetelituottajat tulevat mukaan, pysyvät mukana ja palvelujen saatavuus paranee.”

SUOMI OMANLAISENSA. Yksityisten toimijoiden hyödyntämisessä on merkittäviä eroja Pohjoismaiden välillä. Esimerkkinä julkisesti rahoitetut, yksityisen tuottamat palvelut perusterveydenhuollossa: 

  • Suomi 7 %
  • Ruotsi 45 %
  • Tukholman alue 69 %.

“Ydinkysymys on, miten suomalaisille saadaan hoitoa. Nyt olisi aika unohtaa vanhat ideologiat, katsoa miten palvelut muissa maissa järjestetään ja alkaa tehdä aitoa yhteistyötä julkisen ja yksityisen kesken.”

Artikkeli on julkaistu alun perin MustReadin eduskuntavaalikirjeessa 16.3.2023.