Koulutus- ja uramahdollisuudet

Hyvinvointialan koulutus- ja uramahdollisuudet

Sote- ja varhaiskasvatusalat tarjoavat mahdollisuuksia erilaisille ihmisille erilaisiin elämäntilanteisiin. Toisille pitkä vakituinen työsuhde on tärkeä, toiset arvostavat joustoja ja itsenäistä päätäntävaltaa työaikojensa suhteen. Sote-ala on yksi harvoja aloja, joka mahdollistaa molemmat toiveet ja jossa työelämän joustot ovat arkipäivää. Mahdollisuudet oman työmäärän sääntelyyn elämäntilanteen tai vaikkapa tilapäisten taloudellisten tarpeiden osalta ovat asioita, joita useat sote-alan työntekijät arvostavat.

Hyvinvointialan yritykset ja järjestöt tuottavat laadukkaita hyvinvointipalveluja ihmisen koko elinkaaren ajan, vauvasta vaariin. Näitä ovat muun muassa vanhuspalvelut, lasten ja nuorten palvelut, lääkäripalvelut, työterveyshuollon palvelut, kuntoutus, suun terveydenhuolto, päihde- ja mielenterveyspalvelut, ensihoidon palvelut sekä erilainen auttamistyö ja järjestötyö.

Osaamisen tulevaisuus

Suomalainen sosiaali- ja terveysjärjestelmä sekä varhaiskasvatus ovat aina olleet maailman parasta luokkaa johtuen korkeatasoisesta koulutuksesta. Koulutusten sisältöjä uudistetaan jatkuvasti ja Suomi onkin profiloitunut kansainvälisesti omien ammattilaisten osaamisella ja ammattitaidolla.

Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän data-analyytikkoja, geenineuvojia, koodareita ja ohjelmistokehittäjiä kanavoimaan kaikki käytettävissä oleva tieto ihmisen hyväksi. Kysyntä kasvaa myös niin sanotulle hybridiosaamiselle, jossa yhdistyy esimerkiksi teknologian, lääketieteen ja toimintaympäristön ymmärrys. Ennen kaikkea alalle tarvitaan hyvinvoinnin tekijöitä, yritteliäisyyttä sekä uusia ideoita – ihmisten hyvinvoinnista ja hyvinvointiyhteiskunnasta tulee pitää kiinni.

Sote- ja varhaiskasvatusalan koulutus tarjoaa takuuvarman työpaikan nyt ja tulevaisuudessa. Suomalainen väestö ikääntyy, ja aloilla tapahtuu paljon eläköitymistä. Karkeasti voidaan arvioida, että joka kolmas hoitaja eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan ikääntyvä väestö tarvitsee yhä enemmän palveluja.

Sote-alan koulutus tarjoaa myös perustan paitsi tyypillisiin kliinisiin hoiva- ja hoitoalan tehtäviin, myös lukuisiin asiantuntijatehtäviin oman kiinnostuksen tai kykyjen mukaan. Sote-alalle koulutettuja työskenteleekin kasvava määrä muun muassa lukuisissa erilaisissa konsultti- ja asiantuntijatehtävissä.

Pandemian aikana sote- ja varhaiskasvatusalat ovat saaneet enemmän ansaitsemaansa arvostusta. On selvää, että ilman toimivia palveluja arjesta, saati kriiseistä ei selvitä.  Alalle tarvitaan tekijöitä ja osaamista ja että heihin on panostettava tulevaisuudessa entistä enemmän.

Merkityksellinen työ, joka ei lopu

Opiskele hyvinvointialalle

Alojen koulutusta on tarjolla usealla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Yliopistoissa hyvinvointialalle pyrkivä voi opiskella yhteiskunta- tai valtiotieteitä, lääke- ja terveystieteitä tai esimerkiksi ravitsemus- ja puheterapiaa. Sosiaalityöhön pätevyyden saa suorittamalla ylemmän korkeakoulututkinnon. Opinnot kestävät yleensä 5-6 vuotta.

Sosiaalialan ohjaukseen pätyvyyde saa suorittamalla sosionomin, geronomin tai kuntoutuksen ohjaajan AMK-tutkinnon. Opiskeluaika on suunnilleen 3,5 vuotta.

Lähihoitajatutkinto on sosiaali- ja terveysalan toisen asteen perustutkinto. Peruskoulun päättäneille nuorille lähihoitajan perustutkinnon kesto on 3 vuotta, yo-pohjalta tai näyttötutkintoina opiskeluaika on noin 2 vuotta.

Hoiva-avustajan opinnot muodostavat vajaan 1 vuoden osakokonaisuuden lähihoitajaopinnoista.

Terveys- ja hyvinvointialat (terveystieteet) yliopistossa

Terveys- ja hyvinvointialat ammattikorkeakoulussa

Lääketieteet (farmasia, hammaslääketiede ja lääketiede) yliopistossa

Esimerkkejä alan ammattinimikkeistä

Lähihoitaja
Hoiva-avustaja
Sairaanhoitaja
Sosionomi
Lääkäri
Psykologi
Bioanalyytikko
Suuhygienisti
Geronomi
Röntgenhoitaja

Hoiva-avustaja
Ravintoterapeutti
Uniterapeutti
Sosiaalityöntekijä
Geenineuvoja
Puheterapeutti
Varhaiskasvatuksen opettaja
Psykoterapeutti
Kuntoutuksen ohjaaja

 

 

 

Katso webinaaritillanne: Sote-alalle tarvitaan 200 000 osaajaa – miten työvoimapula ratkaistaan?