Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöavustukset puhututtavat säännöllisesti julkisuudessa. Julkisessa keskustelussa liikkuu paljon väärinkäsitystä ja virheellisiä tietoja, joita on syytä oikoa. Hali on koonnut tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä sote-järjestöjen toiminnasta ja rahoituksesta.

---

Mitä sote-järjestöt ovat?

Sote-järjestöt on arkikielessä käytetty termi sosiaali- ja terveysalalla toimiville yhdistyksille ja säätiöille.

---

Mistä sote-järjestöjen rahoitus tulee?

Sote-järjestöt voidaan jaotella kahteen: palveluja myyviin järjestöihin ja yleishyödyllisiin järjestöihin.

Pieni osa sote-järjestöistä toimii kuten yritykset: ne myyvät palveluitaan esimerkiksi hyvinvointialueille. Palveluiden myynnistä saamillaan tuloilla ne kattavat toiminnasta aiheutuvat kulut, esimerkiksi henkilöstön palkkamenot. Yhdistykset maksavat veroa tuloksestaan kuten yritykset.

Yhdistys tai säätiö, joka myy palveluja, ei voi saada tähän toimintaan avustuksia eikä muutakaan julkista rahaa. Tämän kieltävät sekä Suomen lainsäädäntö että Euroopan Unionin direktiivit. Jos samalla järjestöllä on sekä yleishyödyllistä toimintaa että palvelujen myyntiä eli elinkeinotoimintaa, sen on eriteltävä nämä toiminnot selkeästi kirjanpidossaan.  

Suurin osa sote-järjestöistä on yleishyödyllisiä yhdistyksiä, jotka eivät myy palveluja kenellekään. Näitä yhdistyksiä kutsutaan tyypillisesti kansalaisjärjestöiksi. Ne tuottavat matalan kynnyksen maksuttomia palveluja ja toimintaa tuen tarpeessa oleville ihmisryhmille (nuoret, lapset, ikääntyneet, vammaiset, omaishoitajat, sairastuneet, päihteiden käyttäjät ja niin edelleen).

Koska nämä yhdistykset eivät saa palveluistaan myyntituloja, niiden toimintaa rahoitetaan jäsenmaksutuotoilla, lahjoituksilla sekä valtion, kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden tahojen myöntämillä avustuksilla.Toimintaa voidaan rahoittaa myös järjestön oman varainhoidon ja sijoitustoiminnan tuotoilla.

Valtionavustusten jakamisesta vastaa STEA eli Sosiaali-​ ja terveysjärjestöjen avustuskeskus. Se on on sosiaali-​ ja terveysministeriön yhteydessä toimiva valtionapuviranomainen. Tästä syystä sote-järjestöjen valtionavustuksia kutsutaan usein STEA-avustuksiksi.

---

Miksi sote-järjestöt saavat avustuksia?

Yleishyödyllisten sote-järjestöjen toiminnan tarkoituksena on tarjota oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä apua sitä tarvitseville sekä tukea ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Nämä järjestöt ovat osa sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelujärjestelmää ja ne toimivat usein hyvinvointialueiden kumppaneina. Ilman sote-järjestöjen toimintaa ja matalan kynnyksen palveluja hyvinvointialueiden palveluiden tarve kasvaisi merkittävästi.

STEAn keräämien tietojen mukaan STEA-avustuksia saavissa sote-järjestöissä on vuosittain töissä noin 5500 palkattua henkilöä. Palkattujen työntekijöiden lisäksi sote-järjestöissä toimii suuri määrä, noin 230 000 vapaaehtoista, jotka eivät saa työstään palkkaa. Vapaehtoiset toimivat muun muassa vertaistukena ja kokemusasiantuntijoina. Palkattujen työntekijöiden tehtävänä on tukea, kouluttaa ja koordinoida vapaaehtoisten toimintaa. Ilman palkattuja työntekijöitä ei olisi myöskään vapaaehtoisia.

Sote-järjestöt toimivat noin 1,3 miljoonan jäsenen tukiverkkona ja äänenä. Noin viidennes suomalaisista kuuluu johonkin sote-järjestöön, on mukana järjestön toiminnassa sekä saa sieltä apua ja tukea itselleen tai läheisilleen.

---

Saako Hyvinvointiala Hali ry avustuksia?

Hyvinvointiala Hali ry ei ole sote-järjestö, vaan työnantaja- ja toimialajärjestö. Olemme on Elinkeinoelämän keskusliiton jäsen.Työnantajajärjestöt eivät saa toimintaansa varten valtiontukia tai -avustuksia. Halin, kuten muidenkin vastaavien järjestöjen, rahoitus tulee pääosin jäsenten maksamista jäsenmaksuista. Halin jäseniä ovat yksityiset sosiaali- ja terveysalan yritykset ja sote-järjestöt.

Halilla on noin 1500 jäsentä, joita kaikkia yhdistää se, että ne toimivat työnantajina. Haliin kuuluu noin 350 järjestöjäsentä, joista valtaosa on sote-järjestöjä, jotka myyvät palveluita ja rahoittavat toimintansa palveluiden myynnistä saamillaan tuloilla.

Huomattavasti pienempi osa jäsenistä on sote-järjestöjä, joiden toiminta on yleishyödyllistä ja jotka voivat saada toimintaansa varten valtionavustuksia tai muuta julkista rahoitusta. Yleishyödylliset yhdistykset ovat Halin jäseniä usein siitä syystä, että ne toimivat työnantajina ja tarvitsevat Halin jäsenilleen tarjoamaa työlainsäädäntöön liittyvää työsuhdeneuvontaa.

Halin jäsenmaksun suuruus perustuu jäsenen maksamien palkkojen yhteissummaan ja/tai liikevaihtoon. Pienin mahdollinen jäsenmaksu on 350 euroa/vuosi. Tämä on yleisin jäsenmaksun suuruus, jonka pieni Halin jäsenenä oleva sote-järjestö maksaa. Pääosa Halin jäsenmaksuista tulee isoilta jäsenyrityksiltä, joiden henkilöstömäärä ja/tai liikevaihto ovat merkittäviä.

Lisätiedot