Hyvinvointiala HALI ry:n työterveyshuoltoseminaarissa kuultiin rohkaisevia tuloksia työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyöstä. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa artikkelin alla.

Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan, kuka sen maksaa ja miten sitä voisi kehittää? Hyvinvointiala HALI ry:n seminaari Työterveyshuolto – resurssirohmu vai työikäisen tukipilari? keräsi Vanhalle ylioppilastalolle liki satapäisen yleisön keskiviikkona 19.10. Tilaisuuden tarkoitus oli käydä perusteellinen keskustelu työterveyshuollon yhteiskunnallisesta roolista, josta on vuoden aikana käyty räväkkää julkista keskustelua.

Työterveyshuollosta pähkinänkuoressa kertoi yleisölle Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara. Työterveyshuolto on luotu nimensä mukaisesti työterveyden erikoisalaksi, jonka ydintehtävä on tukea työikäisten työkykyä ja terveyttä. Rytivaaran mukaan työterveyshuolto on poikkeuksellisen hieno rakenne, jossa on kuitenkin myös kehitettävää.

─ Meidän on jatkossa kyettävä näyttämään paremmin, miten vaikuttavaa työterveyshuolto on: mitä sillä rahalla saamme, Rytivaara totesi.

Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyön vaikuttavuudesta on jo saatu tuloksia TYÖOTE-hankkeessa. Mallissa tavoitteena on parantaa potilaan työkyvyn tukea ja siirtää työkyvyn arviointivastuuta erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta työterveyshuoltoon. Tuloksista kertoi tilaisuudessa terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlonen (emer.) Itä-Suomen yliopistosta.

Niiden mukaan työikäisellä potilaalla, joka on ollut esimerkiksi lonkkaleikkauksessa erikoissairaanhoidossa, työkyvyttömyyden kestoa on merkittävästi pystytty lyhentämään, jos työterveyshuolto ottaa kopin potilaasta TYÖOTE-mallin mukaisesti. Säästö työnantajalle uuden mallin myötä sairauspoissaolojen vähentyessä on lonkkaleikatun kohdalla ollut jopa yli 18 000 euroa työntekijää kohden.

Kommenttipuheenvuoron pitänyt Eva Helaskoski Työterveyslaitokselta summasi, että kun työntekijä palaa aiemmin töihin, verotulot kasvavat, sairauspäivärahakulut vähenevät ja tuottavuus paranee.

─ Työterveyshuolto on työikäisen tukipilari – mutta ei ainoastaan se, vaan myös kestävyysvajeen supistaja, Vohlonen päätti oman puheenvuoronsa.

”Jos terveyskeskuksissa ei homma toimi, se ei ole työterveyshuollon vika”

Kysymykseen siitä, onko työterveyshuolto resurssirohmu vai työikäisen tukipilari, haettiin vastauksia myös suuressa työterveyshuoltopaneelissa. Panelisteina keskusteluun osallistuivat Pauli Forma (johtaja, Varma), Mika Kortelainen (terveystaloustieteen professori, Turun yliopisto), Anu Niemi (yksikön päällikkö, THL), Kari Reijula, työterveyden professori, Helsingin yliopisto, Auli Rytivaara (asiantuntijalääkäri, EK) ja Riitta Työläjärvi (asiantuntijalääkäri, SAK).

Keskustelusta saatiin varsin vahva näkemys siitä, että työterveyshuolto on työkyvyn tärkeä tuki ja pidempien sairaustapausten ennaltaehkäisijä. Panelisteille kerrottiin videoilla, miten suuret työllistäjät S-ryhmä ja Tietoevry Suomi ovat hyötyneet ennen kaikkea työterveyshuollon ennaltaehkäisevästä työstä.

− Tämä lakisääteinen osa on työterveyshuollon kova ydin, siitä olemme yhtä mieltä. Skarppaamisen paikka on mielestäni työterveyshuollon sairaanhoidossa, joka on työnantajalle valinnainen. Siihen kaipaisin moniammatillista otetta ja parempaa hoidon jatkuvuutta, sanoi THL:n Anu Niemi.

Varman Pauli Forman mukaan työterveyshuolto on laadukas työkyvyn tuki, jota kaikki työnantajat eivät kuitenkaan ole täysimääräisesti hyödyntäneet.

− Työnantajien kannattaa vaatia vaikuttavuutta palveluntarjoajalta, hän totesi.

Vahva näkemys saatiin keskustelussa myös siitä, että työterveyshuolto ei itsessään ole tehoton.

− Mutta koko sote-järjestelmä on. Siksi pitäisi miettiä, mihin resursseja käytetään. Iso resurssikysymys ovat lääkärit ja muu sote-henkilöstö, sanoi terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen.

Auli Rytivaara huomautti, että työterveyshuollon lääkäriresurssi ei ole sellaisenaan siirrettävissä esimerkiksi julkiseen terveydenhuoltoon.

− On muistettava, että työterveyshuolto on oma erikoisalansa, lääkärit ovat työterveyshuollon erikoislääkäreitä, hän totesi.

− Jos terveyskeskuksissa ei homma toimi, se ei ole työterveyshuollon vika, kommentoi SAK:n Riitta Työläjärvi.

Miten kehittää työterveyshuoltoa?

Paneelin osallistujilta pyydettiin konkreettisia ehdotuksia, miten työterveyshuoltoa voisi viedä eteenpäin. Erityisesti kehittämistä toivottiin työterveyshuollon vaikuttavuuden mittaamisen. Jo havaittujen hyötyjä haluttiin otettavaksi laajasti käyttöön.

− TYÖOTE on erittäin hyvä hanke. Toivon, että hyvinvointialueet ottavat mallin käyttöönsä, sanoi SAK:n Työläjärvi.

Myös työterveyshuollon professori Kari Reijula toivoi työterveyshuollon vahvaa roolia hyvinvointialueille.

− Sote-uudistuksessa voi tulla isänmaalle hyvää, mutta ei ilman työterveyshuoltoa. Työterveyshuolto voisi palvella myös heitä, joita se ei nykyisin palvele: auttaa työkyvyttömyydestä eteenpäin ihmisiä, jotka ovat työelämän ulkopuolella.

HALIn terveyspalvelujohtaja Hanna-Maija Kause korosti loppusanoissaan työkyvyttömyyden suuria kustannuksia.

− Työterveyshuollosta maksavat suurimman osan työnantajat. Kuten olemme keskustelussa todenneet, se on heille tärkeä investointi, työvoimaan halutaan panostaa. Miten työnantajien suoraan omasta pussistaan maksamat yli puoli miljardia euroa vuodessa olisi siirrettävissä julkiseen terveydenhuoltoon? En näe sitä mekanismia. Entä millaiset kustannukset tulisi siitä, jos työikäisten työkyky jätettäisiin hoitamatta?

Kausen mukaan tilaisuudessa saatiin nyt arvokasta uutta tutkimustietoa työterveyshuollosta. Uutta oli muun muassa, että työterveyshuolto on jopa vähentänyt erikoissairaanhoidon tarvetta ja että työterveyshuollosta ei ohjaudu potilaita erikoissairaanhoitoon enempää kuin muualta terveydenhuollosta.

− Toivon, että tietoa työterveyshuollon merkityksestä saadaan lisää, jotta keskustelu siitä ei perustuisi heittoihin.

Katso tilaisuuden tallenne: