Tuore tutkimus osoittaa, että vuosien 2015 ja 2016 merkittävät leikkaukset yksityisen hammashoidon Kela-korvauksiin johtivat julkisen sektorin asiakasmäärän kasvuun ja yksityisten palveluntuottajien hintojen nousuun. Julkisen sektorin kustannukset myös todennäköisesti kasvoivat, koska yksityisellä Kela-korvauksen tukemana hoidettu potilas on julkiselle taloudelle merkittävästi edullisempi.
Tutkimus oli Kelan rahoittama ja siihen osallistui tutkijoita Aalto-yliopistosta ja Kelasta.
Leikkaukset keskimäärin puolittivat suun terveydenhuollon Kela-korvaukset. Kahden vuoden kuluttua leikkauksista yli 12 prosenttia asiakkaista oli jättänyt yksityisen sektorin ja julkisen sektorin asiakasmäärä oli kasvanut 13 prosentilla.
– Tutkimus vahvisti sen, että Kela-korvauksilla voidaan ohjata asiakkaiden käyttäytymistä merkittävällä tavalla, Hyvinvointiala HALI ry:n terveyspalvelujohtaja Hanna-Maija Kause sanoo.
– Erityisesti suun terveydenhuollossa yksityisillä palveluntuottajilla on tärkeä rooli, koska julkisia palveluja ei ole mitoitettu niin, että ne riittäisivät kaikille tarvitseville. Suun terveydenhuollossa ei myöskään ole terveysvakuutuksia, joten Kela-korvaukset kohdistuvat suoraan asiakkaille, Kause kertoo.
– Kela-korvauksilla voi olla merkittävä ohjausrooli oikein hyödynnettynä. Vuosien 2015 ja 2016 leikkauksissa tehtiin selvästi virhearvio, ainakin jos tarkoituksena oli parantaa julkista taloutta tai hoitoonpääsyä, Kause arvioi.
Eläkeläiset ja suun terveys uuden Kela-korvausmallin ytimeen
HALIn mielestä uuden Kela-korvausmallin pitää keventää julkisen terveydenhuollon kuormaa, parantaa korvausten kohdentumista ja lisätä hoidon jatkuvuutta ja vaikuttavuutta.
– Näiden tavoitteiden pohjalta ehdotamme rahoituksen suuntaamista kokeiluun, jossa luodaan hallinnollisesti kevyt kokonaishoidon malli yli 65-vuotiaille eläkeläisille. Lisäksi katsomme, että suun terveyden Kela-korvaukset tulisi säilyttää ja käynnistää valmistelutyö niiden kohdentumisen tarkentamiseksi ja korvausjärjestelmän uudistamiseksi, Kause kertoo.
Yli 65-vuotiaat eivät pääsääntöisesti saa enää terveysvakuutusta, eivätkä he eläköidyttyään ole myöskään työterveyshuollon piirissä. Kyseessä on kasvava, yksityisiä palveluja käyttämään tottunut ryhmä, joka siirtyy työterveyshuollon palvelujen loputtua pääasiallisesti julkisten palvelujen piiriin.
– Kela-korvausten kohdentaminen eläkeläisille mahdollistaisi yhä useammalle yksityisten palvelujen käytön. Tämä helpottaisi välittömästi julkisen sektorin jonotilannetta ja säästäisi julkisen talouden kustannuksia, koska mukana olisi edelleen asiakkaan omaa rahaa, Kause perustelee.
– Toisaalta on tärkeää, että Kela-korvausta ja yksityisen sektorin roolia kehitetään suun terveydenhuollossa, koska nyt julkinen sektori ei pysty vastaamaan kysyntään.
Aalto-yliopiston tutkijoiden Märt Vesinurmin, Olli Halmisen, Miika Linnan ja Paul Lillrankin sekä Kelan tutkija Hannamari Mikkolan tieteellinen artikkeli julkaistiin Community Dentistry and Oral Epidemiology -julkaisussa joulukuussa
Lisätiedot
