Erto ja JHL ovat ilmoittaneet poliittisista lakoista sosiaalialan järjestösektorille 1.-2.2.2024. Super, Tehy ja Talentia ovat ilmoittaneet poliittisista lakoista varhaiskasvatukseen Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 31.1.-1.2.2024. Tässä yhteenvedossa on vastauksia HALIn jäsenistöstä esille nousseisiin poliittisia lakkoja koskeviin kysymyksiin.

Olemme julkaisseet myös aiemmin ohjeet poliittisen mielenilmauksen varalle, löydät sen nettisivuiltamme.

Kysymyksiä ja vastauksia

Poliittinen lakko on lakko, jonka ensisijaiset tavoitteet eivät liity työehtoihin, vaan jolla ajetaan poliittisia tai yhteiskunnallisia päämääriä.

On. Poliittinen lakko on laillinen Suomessa. Työntekijä voi laillisesti poistua työpaikalta kesken työvuoron tai olla tulematta lainkaan työvuoroon osallistuakseen ammattiliiton/-yhdistyksen julistamaan lakkoon poliittista päättäjää kohtaan.

Myöskään esihenkilöasemassa olevia ei voida rajata lakon ulkopuolelle.

Kyllä saavat, jos kyse on lakon piiriin ilmoitetuista tehtävistä.

Kaikilla työntekijöillä on oikeus lakonkin aikana tulla töihin ihan normaalisti. Laki ei velvoita ketään työntekijää osallistumaan lakkoon, myös ammattiliiton jäsenet voivat halutessaan olla lakon aikana töissä. Lakkoon osallistuminen riippuu jokaisen työntekijän omasta harkinnasta.

Jotta työnantaja voi arvioida sitä, miten toimintaa voidaan työtaistelun aikana ylläpitää, työntekijöiltä voi tiedustella etukäteen onko hän tulossa lakon aikana töihin. Varsinaiseen lakkoon osallistumisesta ei voi tiedustella. Työntekijä voi myös halutessaan jättää vastaamatta kysymykseen.

Jos työntekijä ei esitä laissa säädettyä tai työehtosopimuksessa sovittua perustetta palkalliselle poissaololle, palkkaa ei makseta poissaolon ajalta. Selvityksen esittäminen on työntekijän vastuulla.

Lakossa oleville ei makseta palkkaa.

Poissaolotapausten tulkinnassa käytetään ns. aikaprioriteettiperiaatetta, eli ratkaisevaa on poissaolon alkamishetki. Poissaolon katsotaan johtuvan siitä syystä, joka tosiasiassa on alkanut ensiksi.

  • Mikäli sairausloma alkaa ennen lakon alkamista, poissaolon syy on sairauslomajakso
  • Mikäli työntekijä sairastuu sen jälkeen, kun lakko on alkanut, on henkilö lakossa, eikä hän ole sairauslomalla. Lakon aikana työntekijällä on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen sairauspäivärahaan
  • Mikäli sairausloma jatkuu lakon päättymisen jälkeen, maksetaan hänelle sairausajan palkkaa lakon päättymisestä lukien
  • Jos vuosiloma alkaa ennen työtaistelun aloittamista, lakon alkaminen ei keskeytä aloitettua vuosilomaa
  • Jos ilmoitettuna vuosiloman alkamisajankohtana työnteko on laillisen lakon takia keskeytyneenä, loma ei ala lakon aikana
  • Jos loma alkaa lakon aikana ja lakko kestää niin pitkään, että lomaa ei voi pitää, loma siirtyy myöhemmin pidettäväksi
  • Lakon ajalta ei kerry vuosilomaa, eikä lakkopäiviä lueta vuosilomia laskettaessa työssäolopäiviin
  • Jos lakon ajalle on jo ennen lakkoilmoitusta sovittu jokin palkallinen vapaa, se pysyy voimassa
  • Lakkoilmoituksen antamisen jälkeen työnantajan on perusteltua suhtautua varauksellisesti vapaasta sopimiseen. Työtaistelut eivät ole peruste vapaiden myöntämiselle. Muutoin vapaisiin sovelletaan niitä menettelytapoja kuin normaalistikin

Työntekijän on itse vastuussa saapumisestaan töihin. Päiväkotien lakoista johtuvat poissaolot eivät kuulu TES:n mukaisiin palkallisiin poissaoloihin.

Jos työntekijä ei kykene saapumaan työhön päiväkodin lakoista johtuvan pienen lapsen välttämättömien hoitojärjestelyjen vuoksi, hänellä on oikeus palkattomaan poissaoloon. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin neuvotella tämän poissaolon käsittelystä eri tavalla. Poissaolo voidaan sopia esimerkiksi vuosilomaksi tai saldovapaaksi, jos molemmat osapuolet hyväksyvät tämän järjestelyn. Lisäksi etätyö voi olla vaihtoehto, jos se on käytännössä mahdollista. 

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä mahdollisimman pian. Työnantajalla on oikeus pyytää luotettavaa selvitystä poissaolon perusteesta. 

Kukin työntekijä on itse vastuussa siitä, että pääsee kotoaan työpaikalle. Jos tämä estyy julkisen liikenteen lakon takia, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta esteen ajalta.

On kuitenkin hyvä ensisijaisesti pyrkiä löytämään muita vaihtoehtoja kuin palkan vähentäminen. Työnantaja ja työntekijä voivat esimerkiksi sopia lomapäivien tai muiden ansaittujen vapaiden käyttämisestä, tai vähentää liukuvan työajan saldoaan tai sopia muutoksia työvuoroihin. Työnantaja voi myös sopia työntekijän kanssa etätyön tekemisestä, jos se on työnantajan toiminnan ja kyseisen yksilön työtehtävien kannalta perusteltua.

Lisätiedot

Päivystävät juristit

Työsuhdeneuvonta

Päivystävät juristit

09 1728 5550

Lisätiedot