Valmislain käyttöönotto koskee terveydenhuollon, sosiaalitoimen, pelastustoimen ja hätäkeskustoimen henkilöstöä (ei koske varhaiskasvatusta). Valmiuslaki vaikuttaa mm. vuosilomien antamiseen sekä ylitöiden tekemiseen.

Valmiuslain vaikutukset yleisesti

Suomen hallitus on 16.3.2020 todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että maassa vallitsee koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Valtioneuvosto ja toimivaltaiset viranomaiset saattavat päätökset ja suositukset voimaan valmiuslain, tartuntatautilain ja muun lainsäädännön mukaisesti.  

Hallitus voi toimia vain niiden valmiuslain pykälien mukaisesti, jotka on nimenomaisesti otettu käyttöön käyttöönottoasetuksella. Suomessa on otettu valmiuslain 86, 87, 88, 93-95 ja 109 §:ssä säädetyt toimivaltuudet käyttöön koko valtakunnan alueella. Hallituksen käyttöönottoasetukset näihin liittyen löytyvät täältä: 

 

Valtioneuvoston asetus valmiuslain 86, 88, 93-95 ja 109 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta  

Valtioneuvoston asetus valmiuslain 87 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönottamisesta välittömästi 

 

Valtioneuvoston asetukset koskien mainittuja valmiuslain kohtia ovat voimassa 19.3.-13.4.2020. 

 

Valmiuslain mainitut pykälät mahdollistavat viranomaisille muun muassa sen, että myös yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt voidaan velvoittaa laajentamaan, muuttamaan tai siirtämään toimintaansa, sijoittamaan hoidon tai huollon tarpeessa olevia henkilöitä toimintayksikköönsä ja luovuttamaan toimintayksikön tai osan siitä valtion viranomaisten käyttöön. 

Kunnissa voidaan myös luopua kiireettömän hoidon määräaikojen järjestämisestä, sosiaalihuoltolain mukaisista palvelutarpeen arvioinneista ja lasten päivähoidon järjestämisvastuusta valmiuslakiin nojaavalla asetuksella. Valmiuslain pykälät 93-95 koskevat palvelussuhteen ehdoista poikkeamista, irtisanomisoikeuden rajoittamista sekä työvelvollisuutta. Lue lisää valmiuslain vaikutuksista työnantajille täältä.

 

Lain 109 § mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi määrätä tietyn opetustoiminnan keskeytettäväksi tai siirrettäväksi. 

  • HALI korostaa, että tässä vaiheessa on kyseessä vasta mandaatti maan hallitukselle toimia valmiuslain mahdollistamien toimenpiteiden mukaisesti.  
  • Eduskunnan perustuslakivaliokunta painotti, että toimivaltuudet eivät tule automaattisesti ilman erillistä harkintaa sovellettaviksi.  
  • Toimivaltuuksia voidaan käyttää vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä valmiuslain tarkoituksen saavuttamiseksi ja oikeassa suhteessa toimivaltuuden käyttämisellä tavoiteltavaan päämäärään nähden. 

 

Yksityiselle sosiaali- ja terveyspalvelu- tai varhaiskasvatusalalle ei ole vielä tullut ohjeita tai käskyjä muuttaa toimintaansa miltään osin.  

 

HALI seuraa tilannetta tiiviisti ja käy aktiivista vuoropuhelua muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. 

 

Valmiuslain vaikutukset työsuhteiden ehtoihin

Valmiuslain nojalla annettu asetus (tuli voimaan 18.3.2020) antaa työnantajalle mahdollisuuden poiketa eräistä työaikaa ja vuosilomia koskevista järjestelyistä yhteiskunnan kannalta kriittisissä toiminnoissa. Työnantajien on kuitenkin hyvä muistaa, että asetus on annettu sen vuoksi, että pystyttäisiin paremmin reagoimaan koronavirusepidemiasta aiheutuvaan työvoimapulaan. Esimerkiksi vuosiloman antamiseen liittyvistä säännöksistä ei voi poiketa sen vuoksi, että työnantajalla on tarve lomauttaa henkilöstöä.

Ks. tarkemmin valtioneuvoston asetus ja TEM:n muistio aiheesta

Valtioneuvoston asetus

TEM muistio

Virusepidemian levitessä on mahdollista, että työnantajalle syntyy työvoimapula palvelutarpeen kasvaessa kansalaisten sairastumisiin tai epidemiaan liittyvien lieveilmiöiden johdosta. Lisäksi työvoimapulaa voi kasvattaa asianomaisista toiminnoissa työskentelevän henkilöstön sairastuminen. Työvoimapula voi merkittävällä tavalla häiritä näiden yhteiskunnallisesti kriittisten palveluiden toimintaa.

Tällä asetuksella pyritään osaltaan varmistamaan työnantajan riittävä henkilöstömäärä virusepidemian aikana. Työnantaja voisi keskeyttää tarvittaessa työntekijän loman tai siirtää sen antamisen ajankohtaa, poiketa velvollisuudesta hankkia työntekijältä suostumus ylityön tekemiseen sekä poiketa lepoaikasäännöksistä ja pidentää työntekijän noudatettavaksi säädettyä irtisanomisaikaa, jos työnantajaa uhkaa virusepidemiasta johtuva työvoimapula.

Vuosilomat

Jos valmiuslaissa tarkoitetulla tavalla työvoimapula väestön terveydenhuollossa välttämättä sitä edellyttää, ja vuosilomat aiheuttavat työnantajalle ylitsepääsemättömiä ongelmia työnjärjestelyissä, työnantaja voi:

  1. määrätä työntekijän vuosilomalle lyhyemmällä kuin lain mukaisella kahden viikon tai kuukauden ilmoitusajalla. Esimerkiksi loma voisi alkaa jo viikon kuluttua lomamääräyksen antamisesta.
  2. määrätä työntekijän vuosilomalle lomakauden ulkopuolella. Normaalisti kesälomalle määrätään 2.5.-30.9. Nyt työnantaja voisi määrätä kesälomalle jo 19.3. alkaen.
  3. peruuttaa jo vahvistetun loman, joka ei ole vielä alkanutkaan.
  4. määrätä keskeyttämään jo alkaneen loman ja palaamaan töihin.

Työnantajan poikkeukselliset oikeudet koskevat kaikkea vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa ja työehtosopimuksesta tulevia vuosiloman pidennyksiä sekä säästövapaita. Muita poissaoloja, kuten jo sovittuja lomarahavapaita, ne eivät koske.

Valmiuslain mukaiset poikkeukset koskevat käytännössä poikkeuksia lomien ajankohtiin. Lomia ei saa jättää kokonaan antamatta. Ne pitää antaa heti kuin mahdollista.

Tilapäiset poikkeukset eivät saa aiheuttaa vaaraa työturvallisuudelle tai työntekijän terveydelle.

Ylityöt ja lepoajat

Jos on välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan turvaamiseksi, työnantaja voi:

  1. antaa ylityömääräyksen vastoin työntekijän suostumusta. Normaalisti työntekijä voi kieltäytyä ylityöstä.
  2. teettää ylityötä enemmän kuin tavallisesti siten, että kaikki yhteenlaskettu työ voi ylittää keskimäärin 48 h/vko neljän kuukauden seurantajaksolla. Kaikki yhteenlaskettu työ tarkoittaa säännöllistä työaikaa, lisätyötä, ylityötä ja myös hätätyötä.

Tilapäiset poikkeukset eivät saa aiheuttaa vaaraa työturvallisuudelle tai työntekijän terveydelle. Työpaikalla on oltava lepoon ja virkistäytymiseen soveltuvia tauko- ja lepotiloja, sosiaalitiloja ja ruokahuoltoa. Kuormitus on jaettava työntekijöille tasaisesti, ja työntekijän palautuminen on mahdollistettava.

Irtisanomisajan pidentäminen

Jos on välttämätöntä väestön terveydenhuollon, vähimmäistoimeentulon tai turvallisuuden vuoksi, työnantaja voi pidentää työntekijän irtisanomisaikaa enintään neljään kuukauteen saakka. Normaalisti työntekijän täytyy noudattaa 14 vrk irtisanomisaikaa, tai jos hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään viisi vuotta, yhden kuukauden irtisanomisaikaa.

Työvelvollisuus

Valmiuslain 97 §:n mukaan työvoimaviranomainen voi antaa 95 §:n perusteella työvelvolliselle henkilölle työmääräyksen. Työnantaja ei voi päättää, kuka on valmiuslaissa tarkoitettu työvelvollinen ja mihin tehtävään. Siitä tehdään viranomaispäätös. Työvoimaviranomainen antaa työvelvollisuuteen liittyvää neuvontaa.

Henkilö, jonka työvoimaviranomainen määrää 97 §:ssä säädetyllä tavalla tekemään 95 §:ssä tarkoitettua työtä vastiketta vastaan työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena, on työvelvollisuussuhteessa. Hän ei siis ole työsuhteessa työnantajaan. Työvelvollisuussuhteen ehdoista on säädetty erikseen valmiuslaissa. Kyse ei ole työsuhteesta, vaikka työnantaja johtaa ja valvoo työvelvollisen henkilön työsuhdetta.

Lue päivitettyä tietoa täältä

Valmiuslain käyttöönottoasetukset eduskunnalle