Ajankohtaista

Yksityisen sosiaalipalvelualan työriidan taustalla on kiista alan työehtosopimuksen uudistamisesta. Toisin kuin työntekijäliitoista on kerrottu, Hyvinvointialan liitto pyrki aktiivisesti ratkaisuun ja tuli vastaan monessa työntekijäpuolen tavoittelemassa asiassa. Olemme koostaneet ajankohtaisen tietopaketin lakkoon liittyvistä kysymyksistä sekä vastauksista. Kysymys: Mitkä ovat lakon vaikutukset? Vaarantuuko asiakasturvallisuus jos lakko toteutuu? Vastaus: Jos lakko toteutuu, asiakasturvallisuuden varmistaminen on hyvin haastavaa, ellei

Yksityisen sosiaalipalvelualan työriidan taustalla on kiista alan työehtosopimuksen uudistamisesta. Toisin kuin työntekijäliitoista on kerrottu, Hyvinvointialan liitto pyrki aktiivisesti ratkaisuun ja tuli vastaan monessa työntekijäpuolen tavoittelemassa asiassa. Muun muassa palkankorotuksia kohdennettiin työnantajatarjouksessa alimpiin taulukkopalkkoihin, kuten työntekijäpuolella oli toivottu. Ratkaisun tulee kuitenkin syntyä yleisen linjan puitteissa, niin kuin muillakin toimialoilla. Ammattijärjestöjen väitteet siitä, että työnantajapuolella painotettiin työsuhteen

Työterveyslaitosta koskevan työehtosopimuksen osalta päästiin neuvottelutulokseen 17.2.2018. Sopimuskausi on 1.2.2018 – 31.3.2020. Palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaiset. Palkkoja korotetaan 1.4.2018 lukien 1,38 %:n yleiskorotuksena ja 0,35 %:n  paikallisena eränä ja 1.4.2019 lukien 0,78 %:n yleiskorotuksena ja 0,95 %:n paikallisena eränä, joka käytetään palkkausjärjestelmän uudistamiseen. Työehtosopimukseen tehtyjen tekstimuutosten mukaan koeaika on jatkossa työsopimuslain mukainen, isyysvapaa on

Hyvinvointialan liitto ja TSN (Tehy, SuPer ja Erto) ovat käyneet tammi- ja helmikuun ajan neuvotteluita alan TES:n uudistamisesta. Osapuolten näkemykset päälinjoista eivät ole kaukana toisistaan, mutta eräistä tekstikysymyksistä johtuen yhteisymmärrystä ei vielä ole löydetty. Työnantajaliiton tarkennettu tarjous TSN:lle annettiin 15.2. Osapuolet tapaavat vielä maanantaina 19.2. ja käyvät tilanteen läpi. Laitamme jäsenistöllemme tämän jälkeen lisätietoa. Lisätietoja:

Yksityisen sosiaalipalvelualan TES:n neuvottelut päättyivät tuloksettomina eilen 15.2. tiedotteemme mukaisista syistä. Toisin kuin työntekijäliitoista kerrotaan, Hyvinvointialan liitto pyrki aktiivisesti ratkaisuun ja tuli vastaan monessa työntekijäpuolen tavoittelemassa asiassa. Liiton mukaan ratkaisun tulee syntyä yleisen linjan puitteissa, kuten muillakin toimialoilla. Ammattijärjestöjen väitteet johtavat harhaan Ammattijärjestöjen väitteet siitä, että työnantajapuolella painotettiin työsuhteen ehtojen heikennyksiä, ovat harhaanjohtavia. Pyrimme vain

TSN on huolissaan yksityisen hoivan laadusta. Valvira ja THL ovat toista mieltä: Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurannat  kertovat yksityisen ylittävän julkisen esimerkiksi henkilöstömitoituksissa ja lääkehoidon toteuttamisessa. Laki edellyttää yksityiseltä vähintään samaa tasoa kuin julkiselta, kun palveluita ostetaan verorahoilla. Yksityisellä on julkissektoria tiukempi lupajärjestelmä, jota Avit ja Valvira valvovat. Kunnat ja asiakkaat valitsevat palveluntuottajansa. On koko yhteiskunnan haaste,

Hyvinvointialan liitto ja Tehy pääsivät 12.2.2018 neuvottelutulokseen uudesta ensihoitopalvelualan työehtosopimuksesta. Neuvottelutulos on ajalle 1.2.2018–30.4.2020 ja sovitut palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaiset. Tehy ilmoittaa helmikuun lopulla, hyväksyykö myös heidän hallintonsa neuvottelutuloksen. Ohjeistamme uuden työehtosopimuksen sisällöstä tarkemmin sitten kun neuvottelutulos on myös Tehyssä hyväksytty. Lisätiedot: Minna Elo Lakimies, työmarkkinat 0917285570 minna.elo@hyvinvointiala.fi

Hyvinvointialan liitto tarjosi TES-ratkaisua yleisen linjan mukaisesti. Näin on sovittu kaikilla muillakin aloilla. Olimme myös valmiit kohdentamaan osan yleisen linjan palkankorotusvarasta palkkaryhmien alarajoihin muita isompina korotuksina. Kohdennuksella haluttiin vastata työntekijäpuolen tavoitteeseen alan vähimmäispalkkatason nostamisesta. Valitettavasti yhteisymmärrystä ei saavutettu. Työntekijäliittojen keskeinen vaatimus kalliista sopimuskauden ylittävästä palkkaohjelmasta olisi olennaisesti ylittänyt yleisen linjan mukaisen palkankorotustason. Neuvottelut todettiin päättyneiksi.

Kotihoidon tuottamisen ongelmista käydään lehtien palstoilla vilkasta keskustelua niin pienissä kuin suurissakin kunnissa. Haasteet liittyvät pitkälti...

TSN (Tehy, SuPer ja ERTO), JHL, Talentia ja Jyty-Pardia-STHL ovat julistaneet ylityö- ja vuoronvaihtokiellon yksityiselle sosiaalipalvelualalle. TSN on julistanut vastaavan kiellon terveyspalvelualalle. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkaa torstaina 8.2.2018 klo 7.00. JHL:n jäsenistö aloittaa kiellon toteuttamisen klo 6.00. Kielto tarkoittaa sitä, että kyseisiin liittoihin järjestäytyneet työntekijät oletettavasti liittonsa ohjeistuksen mukaan kieltäytyvät tekemästä ylityötä tai sopimasta vuorojen

14.3.2018 Työmarkkinakierros saatiin päätökseen Hyvinvointialan kaikki viisi työehtosopimusta saatiin lopulta maaliin yleisen linjan mukaisilla ratkaisuilla. Haastavin neuvottelukierros oli yksityisellä sosiaalipalvelualalla, jossa loppumetreillä tarvittiin valtakunnansovittelijan apua. Sopimuskausien pituudet Hyvinvointialan TES:eissä vaihtelevat 26 kuukauden ja 27 kuukauden välillä. Sopimusten sisältö ja tulevat palkankorotukset tiedetään siten pitkälle eteenpäin. Tämä luo osaltaan vakautta ja ennustettavuutta. Tässä jäsenkirjeessä käydään läpi kunkin

SAK järjestää poliittisen mielenilmauksen 2. helmikuuta kello 11 alkaen Helsingin Senaatintorilla. Hyvinvointialan liiton työehtosopimusten osapuolista Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on kehottanut jäseniään osallistumaan mielenilmaukseen. Myös ERTO on ilmoittanut heidän jäsenillään olevan halutessaan oikeus olla poissa työstä mielenilmaisuun osallistumisen vuoksi. Kukin jäsen päättää osaltaan, haluaako jäädä pois työstä vai ei. On myös mahdollista, että mielenilmaukseen

Työehtosopimusneuvottelut jatkuvat HALIn viidellä eri TES-alalla (sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, sosiaalialan järjestöt, ensihoito ja Työterveyslaitos). Kuten joulukuun jäsenkirjeessä kerroimme, kaikilla keskeisillä teollisuusaloilla ja eräillä palvelualoilla on jo saatu neuvoteltua uudet TES:t. Tehtyjen ratkaisujen palkankorotusten ja kustannusvaikutusten linja on ollut yhdenmukainen. Yleensä sopimuskausi on ollut vähintään kaksivuotinen. Kahden vuoden aikana palkankorotusten taso on ollut yhteensä 3,2 %. Niiden

Terveyspalveluala on ollut vuonna 2017 yksi verottajan painopistetoimialoista. Tämä on näkynyt  verottajan toteuttamina palveluntuottajien tarkastuksina. Kiinnostus toimialaa kohtaa tulee jatkumaan myös tänä vuonna. Yhtenä verottajan toiminnan tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa alv-käytännöt ovat mahdollisimman selkeitä. Vuoden 2017 aikana annettiin muutamia toimialalle merkityksellisiä ratkaisuja. KHO T 5909 14.11.2017 Ratkaisussa oli kysymys siitä, katsottiinko palveluntuottajan myyvän palveluja

Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto Valvira julkaisi vuonna 2015 sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2016-2019. Joulukuussa 2017 Valvira päivitti tätä ohjelmaa vuodelle 2018. Valvonnan perusteet ja tavoitteet nojaavat hallitusohjelmaan. Painopiste on omavalvonnan edistämisessä, tukemisessa ja varmistamisessa. Toisena keskeisenä tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon horisontaalista ja vertikaalista integraatiota sote-uudistuksessa. Vuonna 2018 valvonnan kohteita

Vuosi 2018 on sote-uudistuksen vuosi. Sote ja sen tärkeä osa, valinnanvapaus, nytkähtivät eteenpäin jo ennen joulua...

Hallitus ei ole juurikaan muuttamassa valinnanvapausesityksessä perustason valinnanvapautta, henkilökohtaista budjettia tai asiakasseteliä. Huono ratkaisu oli poistaa maakuntien velvoittavuus käyttää asiakasseteliä erikoissairaanhoidossa. − Jos yhteisymmärrykseen pääseminen tällaisen kompromissin vaati, se on poliittinen valinta, jolla on yhteiskunnalliset seuraukset. Positiivista on, että maahan saadaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistava valinnanvapauslainsäädäntö, sanoo Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas. Maakunnan tulisi käyttää asiakasseteliä

Sosiaalipalvelujen tuottavuus on laskenut 2000-luvulla 10 % ja terveyspalvelujen 20 %. Terveydenhuoltomenot ovat samalla kaksinkertaistuneet. Väestön ikääntymisen myötä paine sote-menojen kasvulle on noussut huomattavasti 2020-luvulla. Vuosina 2005-2013 menojen kasvu on ollut merkittävästi BKT:n kasvua nopeampaa (5,1 % vs. 2,7 %). − Terveydenhuoltomenojen 4,4 miljardin euron kasvusta vuosina 2005-2013 julkisen terveydenhuollon palvelujen osuus on 81 prosenttia. Samaan

Hyvinvointialan liitto jätti perjantaina 8.12. lausuntonsa valinnanvapauslakiluonnoksesta. Esityksellä valinnanvapaudessa voidaan edetä. Liitto kiittää lakiluonnoksen eräitä pyrkimyksiä kilpailuympäristön tasapuolisuuden turvaamiseksi, mutta pitää keinoja vielä riittämättöminä. Esimerkiksi maakunnan sote-keskusten kirjanpidollinen eriyttäminen, niiden kuuluminen tuloverotuksen piiriin, sekä maininta kilpailuneutraliteetin turvaamisesta ovat ehdottomasti positiivisia kirjauksia. Edelleen maakunnan oma palvelutuotanto nauttisi useista veroeduista yksityisiin nähden, eikä maakunnan mahdollisuutta antaa kilpailua

Työehtosopimusneuvottelut ovat käynnissä HALIn viidellä eri TES-alalla (sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, sosiaalialan järjestöt, ensihoito ja Työterveyslaitos). Meidän TES:imme ovat neuvottelukierroksen loppupäässä niiden voimassaolon päättyessä 31.1.2017. Tänä syksynä päättyneissä TES:eissä neuvottelutulokset on jo pääosin saavutettu. Nämä ratkaisut kattavat kaikki keskeiset teollisuusalat ja eräitä palvelualoja. Niiden piirissä on n. 400.000 palkansaajaa. Tehtyjen ratkaisujen palkankorotusten ja kustannusvaikutusten linja on ollut yhdenmukainen.

Valinnanvapaudesta käytävä keskustelu yhdistetään usein yhteiskunnan hyväosaisiin. Valinnanvapauden käyttäminen mielletään heikommassa asemassa olevien ulottumattomissa olevaksi asiaksi. Tästä vedetään johtopäätös, että uhkana on palveluiden tarvitsijoiden eriarvoistuminen. Tuoreet palveluseteliluvut kertovat, että palveluseteleiden käyttö on lisääntynyt, mutta melko hitaasti. Vuonna 2016 kunnat ostivat palveluita palveluseteleillä yhteensä noin 277 miljoonalla eurolla. Vuonna 2015 vastaava luku oli 219 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriön esitys kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien rajoittamisesta, ns. rajoittamislaki, puuttuu järeällä tavalla kuntien itsemääräämisoikeuteen sekä kuntien ja yritysten toimintaan. Hyvinvointialan liitto vaatii, että rajoituslain perustuslainmukaisuus selvitetään viemällä lakiehdotus perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi mahdollisten sopimusvapauteen ja kuntien itsehallintoon liittyvien ristiriitojen tarkistamiseksi. − Kyse on kuntien ja yritysten sopimusvapauteen liittyvästä merkittävästä periaatteellisesta muutoksesta. Tämän tyyppisiä lakisääteisiä rajoituksia

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalla on jatkossa mahdollista suorittaa henkilökohtaisen avustajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Tutkinnot perustuvat 1.1.2018 voimaan tuleviin koulutuksen järjestämislupiin. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 17 §:n mukaan laissa tarkoitettujen tutkintojen nimiä ja tutkintonimikkeitä saa käyttää vain tutkinnoista, jotka on suoritettu kyseisen lain mukaisesti. Työntekijät, jotka tällä hetkellä työskentelevät henkilökohtaisina avustajina, eivät tule epäpäteviksi nykyiseen työhönsä.

Hyvinvointialan liitto ja Lääkäripalveluyritykset ry pitävät tänään julkaistua Sitran ja Hanken Centre for Corporate Governancen (HCCG) yhteistyönä tehtyä tutkimusraporttia tarpeellisena. − Tietoa Ruotsin valinnanvapausjärjestelmästä on ollut runsaasti saatavilla. Raportin perusteella on arvioitavissa, että Suomen pohja lähteä uudistukseen on vahvempi kuin Ruotsissa aikanaan. Varmuutta toteutukseen tuovat mm. yhtenäinen Kanta-tietojärjestelmä ja valtion tiukka ohjaus. Verrokkimaa sinänsä on oikea,