Selvitys hoivan kustannuksista

Kuntien hoivakotien kustannukset läpinäkyviksi

Väestö ikääntyy, ja tarve ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoivaan lisääntyy. Tällä hetkellä kunnat vastaavat hoivapalveluiden järjestämisestä, mutta varsinaisen palvelun kunnat voivat joko tuottaa itse tai ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta.

Valtakunnan tasolla yli 50 prosenttia hoivasta on yksityisten yritysten ja järjestöjen tuottamaa. Kuntien pitäisi kohdella heitä ja kaupungin omia yksiköitä yhdenvertaisesti. Näin ei kuitenkaan HALIn tekemän selvityksen mukaan ole.

HALIn tavoitteena on saada julkinen hoivatuotanto läpinäkyväksi ja edistää parhaiden toimintatapojen käyttöönottoa. Kaikilla vanhuksilla pitää olla oikeus hyvään hoivaan. 

Täältä löydät kesällä ja syksyllä 2021 toteutetun tehostetun palveluasumisen kustannuslaskennan tulokset kunnittain tai kuntayhtymäkohtaisesti. Laskelmia päivitetään sivuille sitä mukaa, kun niitä valmistuu.

Kunnat vastaavat hoivapalveluiden järjestämisestä, mutta varsinaisen palvelun kunnat voivat joko tuottaa itse tai ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta. Suomen tasolla yli 50 prosenttia hoivasta on yksityisten palveluntarjoajien tuottamaa.

Väestö ikääntyy, ja tarve ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoivaan lisääntyy. Jotta voidaan turvata jokaiselle ansaitsemansa hoito jatkossakin, tarvitsee Suomen järjestelmä muutosta.

Kunnat alihinnoittelevat palvelut

Palvelutuotantotapojen kustannukset on saatava läpinäkyviksi, jotta hinta- ja laatuvertailua on mahdollista tehdä. Palveluiden valvonnan pitää olla yhdenmukaista ja kriteerien samat koko maassa – sekä yksityisellä että julkisella puolella.

Tällä hetkellä julkisen järjestäjän (kunta) omien yksiköiden palvelun kokonaiskustannusta on vaikea laskea, sillä toiminta ei ole läpinäkyvää. Siksi vertailu yksityisen palveluntuottajan kanssa on usein mahdotonta.

HALIn selvityksen mukaan julkiset ja yksityiset palveluntuottajat eivät saa yhdenvertaista korvausta tehdystä työstä.

HALIn selvitys

Hyvinvointiala HALI ry on selvittänyt julkisen tuotannon kustannuksia tehostetussa palveluasumisessa ja ne kootaan yhteen tälle sivustolle. Laskelmat on tehty julkisista lähteistä.

Julkisen palvelutuottamisen kustannuksia ei tällä hetkellä monestikaan tunneta. Tämä on ongelma. Jos kustannusta ei tiedetä, ei voida tietää a) onko toiminta tehokkainta mahdollista ja b) voisiko joku muu tehdä saman tehokkaammin. Eli ei pystytä vertailemaan palveluntuottajia.

Hoivan tilanne Suomessa

Väestö ikääntyy ja tarve ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoivaan kasvaa

Kunnat vastaavat hoivapalveluiden järjestämisestä, mutta varsinaisen palvelun kunnat voivat joko tuottaa itse tai ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta. Yksityisiä palveluntarjoajia ovat yksityiset yritykset sekä erilaiset yhdistykset ja järjestöt. Suomen tasolla yli 50 prosenttia hoivasta on yksityisten palveluntarjoajien tuottamaa. Ostopalveluiden käyttö julkisissa hankinnoissa onkin moninkertaistunut viimevuosien aikana.

Mahdollisuus ostopalvelujen käyttöön on kunnille merkittävä etu. Kunnat saavat tehokkuusetuja ostaessaan osan palveluista yksityisiltä palveluntarjoajilta. Tällainen tehokkuusetu voi olla esimerkiksi 5 % suuruinen alv-palautus. Kunnilla on lisäksi mahdollisuus käyttää yksityisiä palveluntarjoajia jonojen purkamiseen ja hyödyntää niitä joustavasti, kun palveluntarve eri aikoina vaihtelee.

HALI arvioi, että hoitajamitoituksen nosto 0,7 vuoteen 2023 mennessä sekä tulevat TES-kierrokset ja mahdolliset palkankorotukset nostavat henkilöstökustannuksia entisestään. Henkilöstökustannukset muodostavat noin 70 prosenttia kokonaiskustannuksista, joten niiden muutoksilla on huomattava vaikutus hoivavuorokauden hintaan.

Vanhusten välinen eriarvoisuus kasvaa

Kunnat voivat ostaa hoivapalvelun ostopalveluna tai tarjota asiakkaalle palveluseteliä. Palvelusetelin käyttö mahdollistaa asiakkaalle vapauden valita kunnan oma tai yksityisen yrityksen tai järjestön hoivakoti.

HALI on huolissaan palvelusetelin arvon ja todellisten kustannusten välisestä kuilusta. Tällä hetkellä vanhukset voivat palvelusetelin turvin valita yksityisen hoivakodin. Palvelusetelin arvo ei kuitenkaan enää vastaa todellisia kustannuksia. Tämä tarkoittaa, että palveluseteliä käyttäville asiakkaille on jäänyt enemmän omavastuuosuutta maksettavaksi.

Palvelusetelilain 7 §:n mukaan:

”Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.”

Palveluja on voitava vertailla

Haasteita toimialalla aiheuttaa julkisen sektorin toiminnan läpinäkymättömyys. HALIn tavoitteena on saada julkinen hoivatuotanto läpinäkyväksi ja siten edistää yhdenvertaisuutta. Vertailu ja parhaiden käytäntöjen levittäminen on mahdollista vain, jos vertailuun tarvittavat tiedot ovat saatavilla. Vertailuun tarvittavaan sekä laatu- että hintatiedot.

Palveluiden valvonnan pitää myös olla yhdenmukaista ja kriteerien samat koko maassa – sekä yksityisellä että julkisella puolella.

Hoiva-alan toimijat vaikeuksissa

HALIn kesäkuussa 2021 tekemän selvityksen mukaan kunnat maksavat vanhusten ympärivuorokautisesta hoivasta yksityisille toimijoille selvästi vähemmän kuin omille yksiköilleen. Yksityiset palveluntuottajat eivät selviä, jos ne joutuvat tuottamaan palvelua alennetulla hinnalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hoivapaikkojen riittävyys Suomessa on vaarassa. Esimerkiksi Espoon alueella vuonna 2020 julkisen tuotannon kustannukset olivat kunnalle yli 40 % korkeampia kuin yksityisen palveluntarjoajan tuottaman palvelun aiheuttama kustannus kunnalle.

Lue HALIn kesäkuussa 2021 julkaisema tiedote kustannusselvityksestä.

Hyvinvointiala HALI ry on selvittänyt julkisen tuotannon kustannuksia tehostetussa palveluasumisessa. Laskennassa käytetty tieto on saatu julkisista lähteistä.

HALI arvioi, että hoitajamitoituksen nosto 0,7 vuoteen 2023 mennessä sekä tulevat TES-kierrokset ja mahdolliset palkankorotukset nostavat henkilöstökustannuksia entisestään. Henkilöstökustannukset muodostavat noin 70 prosenttia kokonaiskustannuksista, joten niiden muutoksilla on huomattava vaikutus hoivavuorokauden hintaan. Tämä alleviivaa entisestään sitä, että palveluntarjoajilla on tarve saada kunnille tuottamastaan palvelusta tuotantokustannuksia vastaava korvaus.

Tekemämme selvityksen tulokset ovat karut: Kunnat maksavat yksityisille toimijoille selvästi vähemmän kuin omille yksiköilleen. Yksityiset hoivapalvelut ovat kunnille säästökohde.

– HALI ry:n hoivasta ja osaamisesta vastaava johtaja Arja Laitinen.