Työsopimuslomakkeet ja niiden yleiset ohjeet

10 ohjetta työsopimuksen tekemiseen

Huolellisesti tehty työsopimus on toimivan työsuhteen kulmakivi. Seuraavassa on listattu keskeisiä työsopimusta tehtäessä huomioon otettavia seikkoja.

1. Tee työsopimus ennen työskentelyn aloittamista  

Työntekijän kanssa kannattaa aina sopia hetki, jolloin käydään läpi työsuhteen ehdot ja solmitaan työsopimus ennen varsinaisen työskentelyn aloittamista.

Työsopimuksen tekemiselle ei ole laissa säädetty määrämuotoa. Työsopimus voi syntyä myös siten, että henkilö ryhtyy tekemään työtä palkkaa vastaan, vaikkei ehdoista olisi sovittu mitään tarkempaa. Työsopimus syntyy siis aina viimeistään konkreettisen työnteon aloittamisella. Tällaisessa tilanteessa jää kuitenkin avoimeksi moni asia, joista yleensä sovitaan työsopimuksessa (esim. koeaika). Yhteisymmärryksessä asiat voidaan toki kirjata paperille myöhemminkin, mutta epäselvyyksien välttämiseksi on työsuhteen ehdot suositeltavaa aina sopia ja kirjata jo ennen työnteon aloittamista.

2. Tee sopimus kirjallisesti

Työehtosopimuksissa velvoitetaan pääsääntöisesti tekemään työsopimukset kirjallisina. Työehtosopimusten liitteenä on mallilomake, jota on hyvä käyttää tehtäessä työsopimusta työehtosopimuksen piiriin kuuluvien henkilöiden kanssa. Koska mallisopimuksessa viitataan työehtosopimukseen, työehtosopimuksen ulkopuolisten työntekijöiden osalta on syytä käyttää muuta lomaketta, jottei työsopimuksella sitouduta antamaan heille kaikkia työehtosopimuksen mukaisia etuja.

3. Sovi työsuhteen voimassaoloajasta 

Yksi työsuhteen keskeisimmistä asioista on sen voimassaoloaika. Ellei toisin sovita, työsuhde on voimassa toistaiseksi. Määräaikaisen sopimuksen tekemiseen taas on oltava työsopimuslain mukaan perusteltu syy, joka on hyvä kirjata työsopimukseen. Tällainen syy on esim. sijaisuus, tietty työprojekti tai työntekijän oma pyyntö. Olennaista on, että määräaikaisuuksia voi käyttää vain, jos työn tekemisen tarve tiedetään jo etukäteen tilapäiseksi.

4. Sovi koeajasta

Koeajasta on tärkeää sopia työsopimuksessa. Koeaika ei tule osapuolia sitovaksi työsuhteessa suoraan lain tai työehtosopimuksen perusteella, vaan siitä on nimenomaisesti erikseen sovittava. Koeajan poisjättämisestä on yleensä työnantajalle vain haittaa.

Koeajan kuluessa työntekijän työsuhde voidaan purkaa koeajan perusteella.

Mikäli koeajasta ei ole sovittu, on työsuhteessa heti alusta lähtien sovellettava normaaleja työsuhteen päättämisperusteita.

Työsopimuslain mukaan koeajan enimmäispituus on kuusi kuukautta. Enintään kuuden kuukauden pituinen koeaika on mahdollinen kaikilla HALIn työehtosopimusaloilla.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa mahdollisine pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

5. Sovi työajoista tulevaisuuden tarpeet huomioiden 

Työajoista sovittaessa on tärkeää sopia säännöllisen työajan keskimääräisestä pituudesta varsinkin, jos kysymys on osa-aikatyöstä. Kokoaikatyössä lähtökohtana on työehtosopimuksen mukainen työaika.

6. Älä yksilöi työtehtäviä liian rajoittavasti 

Työsuhteessa on lähtökohtana, että työntekijä tekee työnantajan osoittamaa työtä. Yksityiskohtaiset työtehtävät ovat siis työnantajan työnjohto-oikeuden piirissä. Tätä oikeutta ei pidä rajoittaa rajaamalla työtehtäviä työsopimuksessa liian tiukasti. Sopimuksessa voidaan mainita työtehtävä työsuhteen alkaessa, mutta samalla on hyvä todeta, että tarvittaessa työntekijä on velvollinen tekemään muutakin työnantajan osoittamaa työtä.

7. Käy työntekijän kanssa läpi palvelusvuosiin oikeuttava aika  

Sopimusalojemme työehtosopimusten mukaan työnantajan tulee työsuhteen alussa työsopimusta solmittaessa selvittää työntekijältä palveluslisävuosiin tai vuosisidonnaiseen takuuseen oikeuttava työkokemus kunkin työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. 

8. Sovi palkan määrästä

Työsopimukseen on syytä kirjata työehtosopimuksen mukainen palkkaluokka tai vaativuusryhmä, johon työntekijän työ kuuluu. Työtä arvioidaan kokonaisuutena sen perusteella, mikä parhaiten vastaa työtehtävän edellyttämää osaamista tai muuta tehtävän vaativuutta.

Lisäksi työsopimukseen tulee merkitä mahdollinen työntekijän palkan muut osat sovellettavan palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Kirjattava on luonnollisesti myös palkan määrä yhteensä.

Jos työntekijän työ on osa-aikatyötä, sopimukseen on merkittävä sovitun työajan ja täyden työajan suhteen mukaan laskettu ositettu palkan määrä yhteensä.

9. Älä sovi työskentelypaikasta yksityiskohtaisesti

Työnantajalla on lähtökohtaisesti oikeus päättää työnjohto-oikeutensa perusteella työskentelypaikasta. Jos työsopimuksessa on sovittu tietystä työskentelypaikasta, tämä sitoo työnantajaa ja muutokset ovat mahdollisia vain sopimalla. Jos työskentelypaikka kirjataan sopimukseen, on siis samalla syytä todeta, että tarvittaessa työntekijä on velvollinen työskentelemään myös muissa toimipisteissä.

Tämänkin asian osalta on tärkeää ottaa huomioon myös mahdolliset tulevaisuuden tarpeet. Eli vaikka tänään työntekijää tarvittaisiinkin selkeästi tiettyyn toimipaikkaan, voi tulevaisuudessa olla tarvetta teettää työtä myös toisaalla.

10. Sovi muista ehdoista harkiten

Lähtökohtaisesti työnantajalla on työnjohto-oikeutensa nojalla laaja oikeus päättää jokapäiväisen työskentelyn yksityiskohdista, kuten edellä on todettu mm. työtehtävistä, työskentelypaikasta ja työajan sijoittelusta. Jos näistä asioista sovitaan jotain työsopimuksessa, työnantaja rajoittaa oikeuttaan tehdä muutoksia näihin asioihin yksipuolisesti. Tällaisista asioista ei siis yleensä kannata ottaa kirjauksia työsopimukseen.

Sama koskee erilaisia ylimääräisiä etuuksia, joita työsuhteeseen voi liittyä. Työsuhteeseen liittyvistä talokohtaisista eduista ei pidä nimenomaisesti sopia, vaan työsopimuksessa kannattaa korkeintaan viitata yrityksen sisäisiin ohjeisiin tai työnantajan kulloinkin voimassa olevaan käytäntöön. Tämä jättää työnantajalle oikeuden tehdä käytäntöihin kulloinkin tarpeellisia muutoksia.