- Työehtosopimukset
- Materiaalipankki
- Liikkeen luovutus
- Palkka
- Poissaolot
- Työaika ja työaikalaki
- Työmatkat
- Työhyvinvointi ja -turvallisuus
- Työsopimus
- Vuosiloma
- Kelan korvaus perhevapailta kertyvien vuosilomien kustannuksista
- Lisävapaapäivät
- Lomarahan vaihtaminen vapaaksi (sosiaalipalveluala)
- Lomarahan vaihtaminen vapaaksi (terveyspalveluala)
- Työssäolon veroiset päivät (vuosilomalaki 7 §)
- Vuosiloma ja arkipyhät
- Vuosiloma ja lauantait
- Vuosiloma ja työkyvyttömyys
- Vuosiloman vaikutus työaikaan
- Vuosilomaoppaat
- Työsuhteen päättäminen ja lomautus
- Koronaohjeet HALIn jäsenille
- HALIn poiminnat sosiaali- ja terveysministeriön työnjako-ohjeesta
Työssäolon veroiset päivät (vuosilomalaki 7 §)
Vuosilomalaissa on säädetty, että tietyt poissaoloajat rinnastetaan loman kertymisen kannalta työssäoloon.
Työssäolon veroisena aikana pidetään ensinnäkin työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan, kuten vuosiloma ja irtisanomisaika siitäkin huolimatta, että työntekijällä ei olisi irtisanomisaikana aikana työntekovelvoitetta.
Vuosilomalaissa on erikseen listattu työssäolopäivien veroiset päivät ja tunnit. Tällaisina pidetään muun muassa niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä:
| erityisraskausvapaan, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon tai omaishoitovapaan aikana taikka yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän yhteensä enintään 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ja vastaavasti muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivän aikana |
| sairauden tai tapaturman vuoksi, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden |
| lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen takia, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos kuntoutus jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä kuntoutusjaksoa kohden |
| sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi |
| opintovapaan vuoksi, enintään kuitenkin 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, ja vain jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön |
| työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan |
| lomauttamisen takia, enintään kuitenkin 30 työpäivää kerrallaan |
| lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, enintään kuitenkin kuusi kuukautta kerrallaan; jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen |
| reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslaissa tarkoitetun täydennyspalveluksen tai ylimääräisen palveluksen vuoksi |
| sellaisen julkisen luottamustehtävän hoitamisen tai todistajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella |
Jos työntekijä on 35 h -ansaintasäännön piirissä, otathan yhteyttä työsuhdeneuvontaan.
