Sopeutustoimenpiteet
Koostimme muistilistan työnantajille, jotka harkitsevat sopeutustoimenpiteisiin ryhtymistä erityisesti tuotannollisista, taloudellisista ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Listasta löydät tietoa sopeutuksen aikatauluttamisesta, toimenpidevaihtoehdoista, toimenpiteiden kohdistamisesta sekä muutosneuvotteluista. Muistilistassa keskitytään sopeutustoimiin, joilla on henkilöstövaikutuksia.
Ennakointi – Työnantaja saa ennakoida sopeutustarvetta
Kun työnantajan sopeuttaa toimintaansa muuttuneeseen taloustilanteeseen, toimenpiteet voivat koskea kaikkea toimitilojen ja palveluiden kilpailuttamisesta työsuhteiden ehtojen muutoksiin. Työnantaja voi taloudellisesta syystä joutua säästämään henkilöstökuluissa. Tällöin arvioitavaksi voivat tulla mm. lomauttaminen ja irtisanominen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella.
Henkilöstövaikutuksiin johtavien päätösten osalta tärkeässä roolissa ovat työsopimuslaissa säädetyt tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet.
Tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomisperuste tarkoittaa lain mukaan sitä, että tarjolla olevan työn tulee olla taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Taloudellinen syy tarkoittaa työnantajan tuloksen heikkenemistä tai riittämättömyyttä ja näiden ennakointia. Tuotannollinen syy ja uudelleenjärjestelyt taas liittyvät työnantajan tuotannolliseen toimintaan ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Olennaista on, että näistä syistä syntyy työtä koskevia pysyviä ja olennaisia seuraamuksia.
Tuotannollisen tai taloudellisen perusteen olemassaolo ei välttämättä vaadi sitä, että työn on oltava vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi irtisanomishetkellä. Työnantaja voi ennakoida työn vähenemistä, kunhan työn olennainen ja pysyvä väheneminen työsuhteen päättymisestä lukien on arvioitavissa tarpeeksi tarkasti jo irtisanomishetkellä. Esimerkiksi rahoituksen väheneminen voi johtaa tilanteeseen, jossa nykymallilla toiminta on tappiollista, jolloin työnantajalle syntyy tarve puuttua asiaan talouden tasapainottamiseksi. Hallittu ja suunnitelmallinen sopeuttaminen on suositeltavaa, eikä irtisanomisperusteen olemassaolo lain mukaan edellytetä työnantajalta tappiollista toimintaa tai esim. omaisuuden realisoimista.
Irtisanomisperusteen tulee kuitenkin aina olla voimassa koko irtisanomisajan ja työnantajan tulee arvioida tilannetta koko tämän ajan. Irtisanominen tulee peruuttaa, jos irtisanomisperuste poistuu. Irtisanomisen peruuttaminen edellyttää työntekijän suostumusta peruuttamiseen. Työnantajan tulee myös tarjota muuta työntekijälle soveltuvaa työtä, jos sellaista ilmaantuu irtisanomisajan aikana tai jos tiedossa on, että sellaista on tarjolla lyhyehkön ajan kuluttua työsuhteen päättymisestä.
Toimenpiteiden valinta – Mitä henkilöstöön vaikuttavat sopeutustoimet voivat olla?
Tuotannollis-taloudellisella irtisanomisperusteella työnantajan harkittavana ovat seuraavat toimenpiteet:
Tuotannollisista ja taloudellisista irtisanomisperusteista löydät lisätietoa nettisivuiltamme täältä.
Työntekijän osa-aikaistamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja saa työsopimuslaissa määriteltyjen edellytysten täyttyessä muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi.
Työsopimuslain mukaisesti työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisperusteen ollessa käsillä kirjallinen ilmoitus työsuhteen osa-aikaistamisesta riittää. On tärkeää, että osa-aikaistamisilmoituksesta käy ilmi, minä päivänä osa-aikainen työsopimus astuu voimaan. Tässä tulee huomioida työntekijään sovellettava irtisanomisaika. Ilmoitukseen tulee myös kirjata osa-aikaistamisen peruste (työ on vähentynyt työsopimuslain mukaisilla tuotannollisilla, taloudellisilla tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvilla syillä), työntekijän uusi työaika ja osa-aikatyön mukainen palkka.
Osa-aikaistaminen tulee kysymykseen irtisanomisen sijasta, jos työnantaja pystyy edelleen työllistämään työntekijän alhaisemmalla tuntimäärällä. Osa-aikaistaminen tulee kyseeseen, jos työajan lyhennystarve arvioidaan pysyväksi. Jos työajan lyhentämistarve on vain tilapäinen, osa-aikaistamisen sijasta työntekijä voidaan lomauttaa osa-aikaisesti.
Työsuhteen olennaisella ehdolla tarkoitetaan esimerkiksi työntekijän kanssa sovittuja työtehtäviä ja työntekopaikkaa.
Työnantaja voi muuttaa tällaista työsuhteen olennaista ehtoa tuotannollisella tai taloudellisella irtisanomisperusteella. Yleensä työntekijälle tarjotaan tällaisessa tilanteessa uutta sopimusta uusin ehdoin irtisanomisen vaihtoehtona irtisanomisaikaa noudattaen.
Työntekijän lomauttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja saa työsopimuslaissa määriteltyjen ehtojen täyttyessä keskeyttää työntekijän työn ja palkanmaksun. Vastaavalla ajalla työntekijällä ei ole työntekovelvoitetta. Työntekijän työsuhde säilyy lomautuksesta huolimatta voimassa.
Työsopimuslain mukaisesti lomautusperusteita on käytännössä kaksi:
- Työntekijän saa lomauttaa silloin, kun työnantajalla on työsopimuksen taloudellinen tai tuotannollinen irtisanomisperuste. Jos työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi eikä työntekijälle ole tarjota muuta työtä tai koulutusta, työnantaja voi lomauttaa työntekijän toistaiseksi.
- Työntekijän saa lomauttaa silloin, kun työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, eikä työntekijälle ole mahdollista tarjota muuta työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Työn tilapäinen vähentyminen on kyseessä silloin, kun työn ja työn tarjoamisedellytysten vähentyminen voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää. Tällöin lomautus tehdään määräaikaisesti. Tilapäiseen vähentymiseen perustuvan lomauttamisen edellytykset ovat käytännössä lievemmät kuin työsopimuksen irtisanomisperusteisiin sidotut lomauttamisen edellytykset. Määräaikaisia lomautuksia kutsutaan usein ”säästölomautuksiksi”, sillä niitä käytetään tyypillisesti esim. tilanteissa, joissa työnantajan taloudellinen tilanne johtaa tarjolla olevan työn tilapäiseen vähenemiseen.
Työnantajan on keskeistä arvioida, että valitun lomautusperusteen edellytykset täyttyvät. Lomautus voidaan toteuttaa myös osa-aikaisena, jolloin lyhennetään käytännössä työntekijän päivittäistä tai viikoittaista työaikaa.
Työsopimuslaki mahdollistaa myös sopimusperusteisen lomauttamisen. Tällainen lomautus voidaan toteuttaa vain määräaikaisena. Kun lomauttamisesta sovitaan työntekijän kanssa, edellytyksenä on, että lomautus on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi. Lisäksi on huomioitava, että lomautuksesta voidaan sopia vain määräajaksi. Määräajan kestoa ei ole kuitenkaan lailla rajoitettu. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia vapaasti lomautuksen alkamisajankohdasta.
Työsopimuslain mukaisesti työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 7 päivää ennen lomautuksen alkamista. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen sähköisesti tai kirjeitse lähetetyn ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Lomautusilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Ilmoitus on annettava myös tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle.
Toimenpiteiden kohdistaminen – Mitä toimintaa sopeutustarve koskee?
Rahoituksen vähenemisessä kyse voi olla esimerkiksi tietyn hankerahoituksen loppumisesta tai laajemmasta rahoitusleikkauksesta. Työnantajan tulee tarkasti arvioida rahoituksen vähenemisen vaikutukset ja työnantajan harkitsemien toimenpiteiden piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä.
Esimerkki
Jos avustusleikkaus kohdistuu vain tiettyyn hankkeeseen ja hanketyö vähenee työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti ja pysyvästi, työnantaja voi myös valita kohdistaa irtisanomisia vain näissä hankkeissa työskenteleviin henkilöihin. Jos hankerahoituksen leikkauksella on vaikutusta myös hankkeen ulkopuolisten työntekijöiden töihin ja sopeutustarve koskee henkilöstöä laajemmin, tulee työnantajan käsitellä asiaa yhtenä kokonaisuutena. Tällä on merkitystä myös yhteistoimintalain mukaisen muutosneuvotteluvelvoitteen kannalta (ks. lisää seuraavan otsikon alla).
Edellä mainittu tarkoittaa käytännössä myös sitä, ettei työoikeudellisesti ole annettavissa yhtä ohjetta sopeutustoimien toteuttamisen prosessille, vaan jokaista tilannetta tulee aina arvioida tapauskohtaisesti.
Työnantajan koko ja suunniteltavat toimenpiteet vaikuttavat prosessiin
Yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut
Pääsääntö on, että yhteistoimintalakia sovelletaan silloin, kun työnantajan säännöllinen henkilöstömäärä on vähintään 50. Lakiin sisältyy myös säännöksiä, joiden osalta soveltamisraja on vähintään 20 työntekijää. Työnantajalla on mm. velvollisuus käydä muutosneuvottelut silloin, kun työnantaja säännöllisesti työllistää 20–49 työntekijää ja työnantaja harkitsee 90 päivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijän:
- irtisanomista, osa-aikaistamista tai työntekijän työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tai
- lomauttamista työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella (tuotannollis-taloudellinen peruste).
Pieniä työnantajia koskee työsopimuslain mukaiset velvoitteet
Jos työnantajalla ei ole muutosneuvotteluvelvoitetta, työnantajan suunnittelemat toimenpiteet vaikuttavat siihen, mitä työnantajan on huomioitava ennen toimenpiteiden toteuttamista.
Kun työnantaja harkitsee irtisanomisia tuotannollisisin tai taloudellisin perustein, työnantajalla on työsopimuslain mukainen selvitysvelvollisuus:
Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella, työnantajan on selvitettävä irtisanottavalle työntekijälle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot.
Jos irtisanominen kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle tai jollei tällaista ole valittu, työntekijöille yhteisesti.
Tällöin kyse ei ole yhteistoimintalaissa tarkoitetusta neuvottelusta, vaan kyse on nimenomaisesti työnantajan velvollisuudesta kertoa irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot työntekijöille ja / tai työntekijöiden edustajalle.
Kun työnantaja harkitsee lomautuksia, työnantajalla on työsopimuslain mukainen ennakkoselvitysvelvollisuus ja työntekijän kuulemisvelvollisuus:
Lomautustarpeen ilmettyä työnantajan on viipymättä esitettävä työntekijälle tai heidän edustajalleen suunniteltua lomauttamista koskeva ennakkoselvitys. Jos lomautettavia on useita, voidaan ennakkoselvitys antaa työntekijöille yhteisesti.
Ennakkoselvityksestä on käytävä ilmi:
- lomautuksen peruste (esim. tuotannollinen tai taloudellinen syy taikka työn tarjoamisedellytysten tilapäinen vähentyminen)
- arvioitu laajuus (kuinka montaa henkilöä lomautustarve koskee)
- toteuttamistapa (kokopäiväiset lomautukset, osa-aikaiset lomautukset vai sekä että)
- alkamisajankohta
- kesto tai arvioitu kesto (määräajaksi vai toistaiseksi)
Työnantajan on annettava työntekijöille tai heidän edustajilleen mahdollisuus kertoa näkemyksensä ennakkoselvityksestä.