Työsuhdevalikko

Uusi työaikalaki

Uusi työaikalaki

Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Laki tuo mukanaan monia uusia mahdollisuuksia joustaviin työaikakäytäntöihin. Joiltain osin uuden lain myötä myös sääntely tiukkenee, kuten lepoaikojen ja perättäisten yövuorojen osalta.
Tässä yhteenvedossa on tarkoitus tiivistetysti nostaa esiin tärkeimpiä, HALIn jäsenyritysten toimialojen kannalta merkittävimpiä muutoksia. Onkin hyvä huomioida, että tässä yhteenvedossa ei käydä läpi kaikkia muutoksia.

Nykyiset työehtosopimukset

HALI:n neuvottelemat työehtosopimukset ovat voimassa 31.3.2020 (yks.sosiaalipalveluala ja terveyspalveluala) tai 30.4.2020 (sosiaalialan järjestöt ja ensihoito) saakka. Uudessa työaikalaissa on säädetty siirtymäsäännöksestä, jonka mukaan voimassaolevia työehtosopimuksia noudatetaan sellaisenaan sopimuskauden loppuun saakka. Uudella työaikalailla ei siten ole välitöntä vaikutusta työehtosopimuksissa sovittuihin asioihin nykyisen sopimuskauden aikana.

Työajan käsite

Työaikalain soveltamisala laajenee. Jatkossa kotona tehty työ, mukaan lukien etätyö, luetaan pääsääntöisesti työaikalain piiriin kuuluvaksi, joten työajan seurantaa koskevat velvoitteet tulevat koskemaan myös etätyötä. Työpaikoilla onkin hyvä ohjeistaa etätyöpäivän pituuteen ja työaikaraportointiin liittyvistä hyväksyttävistä käytännöistä.

Jaksotyö

Jaksotyötä voidaan soveltaa uuden työaikalain voimaan tultua entistä useammissa tehtävissä. Jaksotyötä voidaan jatkossa teettää muun muassa varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitetussa perhepäivähoidossa, yötyötä edellyttävissä muissa varhaiskasvatuspalveluissa sekä pääosan vuorokaudesta toimivissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, sekä näiden tehtävien ja toimintojen ylläpitämiseksi välttämättömissä tukitoiminnoissa.

Terveyspalvelualan tes:ssa on jaksotyötä koskien työaikalakia tiukempi kirjaus, joka saattaa rajoittaa jaksotyön käyttämistä nykyistä laajemmissa tehtävissä. Jaksotyön laajemmat käyttömahdollisuudet terveyspalvelualalla selvinnevät tulevan tes-neuvottelukierroksen jälkeen.

Työaikamuodon vaihtaminen edellyttää asian käsittelemistä yhteistoimintaneuvotteluissa, joten muutoksen toteuttamiseen on hyvä varata aikaa.

Yötyö

Yötyön teettämisen osalta laki tuo parikin merkittävää muutosta. Jatkossa tilapäinen yötyön teettäminen on mahdollista tilanteessa, jossa työnantajan tavanomainen toiminta sinänsä sijoittuu päiväsaikaan, mutta työnantajalle syntyy luonteeltaan satunnainen tarve teettää työtä yöaikaan. Säännöllisesti yötyötä voidaan teettää jaksotyöajassa ja vuorotyössä.

Jatkossa yötyötä voidaan teettää enintään viitenä peräkkäisenä vuorona. Tämän jälkeen työntekijälle on annettava vähintään 24 tunnin yhtenäinen vapaa. Tilapäisesti viiden peräkkäisen vuoron enimmäisrajoituksesta voidaan kuitenkin poiketa enintään kahdella yövuorolla työntekijän molempiin erikseen antamalla suostumuksella. Pelkkää yötyötä tekevien osalta voidaan kuitenkin tes-kauden loppuun saakka soveltaa tes:ssa sovittua, enintään 7 peräkkäistä yövuoroa.

Vuorokausilepo jaksotyöajassa

Vuorokausilepoa jaksotyöajassa koskevat säännökset tiukentuvat. Uuden työaikalain mukaan pääsääntönä on 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Vuorokausilepo voidaan jaksotyössä edelleen lyhentää yhdeksään tuntiin työn järjestelyihin liittyvistä syistä. Työntekijälle on kuitenkin annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat pääsääntöisesti seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Jos korvaavaa lepoaikaa ei voida antaa työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä seuraavan vuorokausilevon yhteydessä, tulee se antaa niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaavaa lepoaikaa ei saa sijoittaa varallaoloajalle.

Koska vuorokausilevosta ei ole sovittu työehtosopimuksissa, sovelletaan vuorokausilepoa koskevia säännöksiä heti uuden työaikalain voimaantulosta alkaen (1.1.2020).

Liukuva työaika

Tällä hetkellä sovellettaviin liukuvan työajan järjestelyihin ei uusi laki vaikuta. Näin ollen vanhan työaikalain mukaisesti sovittuja liukuvan työajan järjestelyitä voidaan jatkossakin soveltaa sellaisenaan. Uusi työaikalaki laajentaa kuitenkin liukuvan työajan käyttömahdollisuuksia. Jos näitä uuden lain tuomia mahdollisuuksia halutaan jatkossa hyödyntää, tulee nykyiset liukuvaa työaikaa koskevat sopimukset päivittää.

Uuden työaikalain myötä enimmäisliukuma-aika pidentyy neljään tuntiin vanhan kolmen tunnin sijaan. Lisäksi jatkossa on mahdollisuus sopia työpäivän alkuun ja loppuun sijoittuvien liukuma-aikojen lisäksi yhdestä erillisestä liukuma-ajasta siten, että kiinteän työn ja erillisen kolmannen liukuma-ajan välillä on keskeytys. Sopia voidaan esimerkiksi ilta-aikaan sijoittuvasta liukumasta (esim. kl 20-22).

Myös liukumasaldon enimmäismääriin tulee muutoksia. Jatkossa neljän kuukauden seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia. Seurantajakson aikana ylitysten kertymä voi kuitenkin olla korkeampikin kuin 60 tuntia, kunhan kertymä laskee jakson päättyessä sallittuun enimmäismäärään.

Joustotyöaika

Joustotyöaika on uusi työaikamuoto, jota voidaan soveltaa tehtävissä, joiden suorittaminen ei pääasiassa ole sidottu tiettyyn vuorokaudenaikaan, viikonpäivään tai työntekopaikkaan. Joustotyöajasta voidaan sopia työntekijän kanssa silloin, kun vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Käytännössä joustotyöaika soveltuu käytettäväksi tehtävissä, joissa työntekijä itsenäisesti päättää työn suorittamisen paikan ja ajankohdan työnantajan määritellessä tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet. Viikkotyöajan tulee kuitenkin tasoittua enintään 40 tuntiin neljän kuukauden jaksolla.

Joustotyöaikaa sovittaessa on sovittava ainakin seuraavista asioista:

1) Päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa;
2) Viikkolevon sijoittamisesta;
3) Mahdollisesta kiinteästä työajasta, ei kuitenkaan sen sijoittumisesta kello 23:n ja 06:n väliselle ajalle;
4) Sovellettavasta työajasta joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättymisen jälkeen.

Työehtosopimuksilla ei voida rajoittaa joustotyön käyttämistä.

Työaikapankki

Uudessa työaikalaissa säädetään ensimmäistä kertaan kaikkia aloja koskevasta työaikapankista. Työaikalain mukainen työaikapankki poikkeaa tes:n mukaisesta työaikapankkijärjestelmästä. Työpaikoilla tuleekin olla tarkkana sen kanssa, kumman mukaisen järjestelmän käyttämisestä työpaikalla on sovittu.
Toisin kuin tes:n mukaiseen työaikapankkiin, työaikalain mukaiseen työaikapankkiin voidaan tallettaa liukuvaan työaikajärjestelmään kertyneitä työtunteja enintään 60 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana. Tes:n mukaiseen työaikapankkiin ei liukumasaldoja voi tallettaa. Myös vapaiden pitämistä ja sen ajankohtaa koskevat säännökset poikkeavat merkittävästi.

Esimerkkejä työaikalain ja tes:n mukaisen työaikapankin eroista:
Työaikalain mukainen työaikapankki Tes:n mukainen työaikapankki
Lomaraha voidaan tallettaa Lomarahaa ei voi tallettaa, ellei tes:ssa sovittu
Liukumasaldo voidaan siirtää Liukumasaldoa ei voi siirtää
Sairastuessa ei siirto-oikeutta Siirto-oikeus, jos tes:ssa sovittu
Viikkolepokorvaus voidaan siirtää Viikkolepokorvausta ei voida siirtääAVI:n myöntämä poikkeuslupa koskien vapautusta työvuoroluettelon pitämisestä (esim. ensihoito)

Aluehallintoviraston myöntämät poikkeusluvat ovat voimassa myös uuden lain astuttua voimaan. Jos poikkeuslupa on myönnetty määräaikaisena, saa sitä jatkossa jatkaa paikallisesti sopien ilman uutta hakuprosessia, jos olosuhteet eivät ole muuttuneet ja työnantaja ja työntekijöiden edustaja tästä sopivat.

Ylityön enimmäismäärä

Ylityön enimmäismäärää koskevat säännökset poistuvat työaikalaista. Jatkossa työajan enimmäismäärä ei saa ylittää neljän kuukauden tarkastelujakson aikana keskimäärin 48 tuntia viikossa.