Työsuhdevalikko

Lisävapaapäivät

Vuosilomalain muutokset koskien ns. lisävapaapäiviä astuivat voimaan 1.4.2019. Muutoksia sovelletaan ensimmäistä kertaa 1.4.2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittaviin vuosilomiin. Alla on koottuna yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä lakimuutokseen liittyen.

Mikä on lisävapaapäivä?

Vuosilomaa kertyy normaalisti työn teon perusteella tai työssäolon ajan veroisen ajan perusteella. Kyse on kuitenkin eri asiasta kuin tes:ssa tai työsopimuksessa sovitusta lisälomapäivästä.

Työntekijä, joka on ollut pitkäaikaisesti poissa töistä sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuen, eikä ole täyden lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut vähintään 24 lomapäivää, on oikeutettu lisävapaapäiviin, jotta työntekijällä olisi käytettävissään vähintään 4 viikon vuosiloma tai vapaa.

Lisävapaapäivän palkka?

Kun työntekijä pitää lisävapaapäivävapaata, maksetaan hänelle säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Lisävapaapäivän palkkaan ei sovelleta vuosilomapalkan laskentasääntöjä, eikä kyseessä ole vuosilomapalkka. Näin ollen lisävapaapäivän ajalta ei työntekijällä ole oikeutta myöskään tes:n mukaiseen lomarahaan.

Korvauksen perusteena on lisävapaapäivien pitämisen alkamishetken mukainen palkka. Lisävapaapäivältä maksettava korvaus lasketaan jakamalla kuukausiansio jakajalla 25. Korvausta laskettaessa on huomioitava, että kalenteriviikko sisältää kuusi lisävapaapäivää.

Lisävapaapäiviltä maksettavan korvauksen sisältöä on vuosilomalain perusteluissa kuvattu siten, että siihen kuuluvat palkanosat, jotka liittyvät luonnostaan työntekijälle työsopimuksen nojalla kuuluvien työtehtävien suorittamiseen, sekä työntekijän ammatilliseen ja henkilökohtaiseen asemaan liittyvät kokonaispalkan osat, kuten esimiesasemaan, palvelusajan pituuteen ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvät lisät, ja luontoisedut, jos kysymys ei ole pysyvistä eduista, joiden suorittaminen jatkuu lisävapaapäivien aikana. Työntekijän työskennellessä tehtävissä, joihin luonnostaan kuuluu työaikakorvaukset, maksetaan työaikakorvaukset kuten vuosilomapalkassa.

Lisävapaapäiviltä maksettava korvaus on sellainen työsuhteeseen liittyvä suoritus, jota ei pidetä vastikkeena työstä. Korvauksesta ei makseta palkan sivukuluja sairausvakuutusmaksua lukuun ottamatta.

Millainen poissaolo oikeuttaa lisävapaapäiviin?

Lisävapaapäiviin oikeuttavan poissaolon tulee johtua sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Muut poissaolot, kuten esimerkiksi perhevapaat tai opintovapaa eivät oikeuta lisävapaapäiviin. Sairaus tai tapaturma ei saa olla itse tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutettu. Lääkinnällisen kuntoutuksen tulee olla lääkärin määräämää ja ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai sen säilyttämiseksi annettavaa.

Lomanmääräytymisvuosi jäi vajaaksi työsuhteen alkamisesta tai päättymisestä johtuen. Miten se vaikuttaa lisävapaapäiväoikeuteen?

Vajaa lomanmääräytymisvuosi ei sellaisenaan oikeuta 24 lisävapaapäivään, vaan oikeus lisävapaapäiviin edellyttää pitkäaikaista sairauspoissaoloa. Lisävapaapäiväoikeuden suuruus määritellään suhteellisesti, kun lomanmääräytymisvuosi jää vajaaksi. Jos työsuhde päättyy vaikkapa puolessa välissä lomanmääräytymisvuotta, syntyy työntekijälle oikeus lisävapaapäiviin, jos hän ei ole ansainnut vähintään 12 päivää vuosilomaa pitkäaikaisesta sairauspoissaolosta johtuen.

Jatkuuko oikeus lisävapaapäiviin vuodesta toiseen kestävän sairauspoissaolon aikana?

Ei jatku. Oikeus lisävapaapäiviin katkeaa, kun poissaolo on jatkunut 12 kuukautta yhdenjaksoisena. Yhdenjaksoisuuden katkaisee poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työpäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Osa-aikaisella sairauspäivärahalla työskentely ei kuitenkaan katkaise yhdenjaksoisuutta. Työhön paluun tulee olla tosiasiallista, jotta yhdenjaksoisuus katkeaa. Näin ollen esim. vuosiloma tai vanhempainvapaa sairauspoissaolojaksojen välissä ei katkaise yhdenjaksoisuutta.

Onko työntekijällä oikeus siirtää lisävapaapäiviä, jos hän sairastuu lisävapaapäivävapaan aikana?

Kyllä on. Vuosilomien siirto-oikeutta vastaavaa oikeutta siirtää vapaat pidettäväksi myöhempänä ajankohtana sovelletaan myös lisävapaapäiviin.

Ansaitseeko työntekijä vuosilomaa lisävapaapäivävapaan ajalta?

Ei ansaitse. Lisävapaapäivät eivät ole vuosilomaa eikä työssäolon veroista aikaa.

Laskentaesimerkkejä

Esimerkki 1:

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa 3 pv/kk. Hänellä on lomanmääräytymisvuonna poissaoloja työstä työkyvyttömyyden vuoksi niin paljon, että hän ei ansaitse lomaa neljältä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kahdeksalta lomanmääräytymiskuukaudelta työntekijä ansaitsee työssäolon ja sen veroisen ajan perusteella 24 lomapäivää (3 pv x 8 kk). Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole.

Esimerkki 2:  

Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2020-31.3.2021 työntekijä on työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti 15.9.2020 saakka, jolloin työsuhde päättyy. Kyse on 1.12.2019 alkaneesta pitkäkestoisesta samasta sairaudesta, joten 1.4.2020 alkaneena lomanmääräytymisvuonna työntekijällä ei ole sen perusteella työssäolon veroista aikaa. Työkyvyttömyys kuitenkin kerryttää lisävapaapäiviä, koska se ei ole kestänyt työsuhteen päättymiseen mennessä 12 kuukautta. Lisävapaapäivien määrän selvittämiseksi 1.4.2020 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta on laskettava 24 lomapäivän suhteellinen osuus ajanjaksolta, joka alkaa 1.4.2020 ja päättyy 15.9.2020. Kalenteripäiviä tuolla jaksolla on 168. Tämä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivien lukumäärällä 365, ja osamäärä kerrotaan luvulla 24. Suhteelliseksi määräksi saadaan pyöristyksen (matemaattinen pyöristyssääntö) jälkeen 11. Koska työntekijä ei ole ansainnut vuosilomaa lainkaan lomanmääräytymisvuonna, on hänellä oikeus 11 lisävapaapäivään.

Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan korvaus pitämättömiltä lisävapaapäiviltä. Korvauksesta ei makseta sairausvakuutusmaksua lukuun ottamatta palkan sivukuluja.

Esimerkki 3:

Työntekijän sairauspoissaolo on alkanut 1.2.2018 ja jatkuu edelleen. Koska yhtäjaksoinen poissaolo on jatkunut yli 12 kuukautta ennen lomanmääräytymisvuoden alkua, ei työntekijällä ole oikeutta lisävapaapäiviin lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2019-31.3.2020.

Esimerkki 4:

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa 2,5 pv/kk. Hänellä on lomanmääräytymisvuonna poissaoloja työstä työkyvyttömyyden vuoksi niin paljon, että hän ei ansaitse lomaa neljältä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lisäksi työntekijä on ollut perhevapailla siten, ettei ole ansainnut perhevapaan vuoksi vuosilomaa neljältä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lopuilta neljältä lomanmääräytymiskuukaudelta työntekijä ansaitsee työssäolon ja sen veroisen ajan perusteella 10 lomapäivää (2,5 pv x 4 kk). Koska työntekijä ei osittain ole ansainnut vuosilomaa muusta syystä, kuin työkyvyttömyyden ja lääkinnällisen kuntoutuksen takia, tulee ensiksi määrittää hänen minimilomaoikeutensa kyseiselle lomanmääräytymisvuodelle. Lomanmääräytymisvuonna on 365 kalenteripäivää. Perhevapaa, jonka ajalta työntekijä ei ole ansainnut vuosilomaa, on kestänyt 122 kalenteripäivää. Työntekijän minimilomaoikeus on siten (365-122)/365*24=16 (pyöristyksen jälkeen). Koska työntekijä on ansainnut vuosilomaa 10 päivää, on hänellä oikeus lisäksi kuuteen lisävapaapäivään.

EK:n ohje lisävapaapäivistä