Sosiaalialan järjestöt

Paikallinen palkkaratkaisu tarkoittaa, että jokaisessa järjestössä neuvotellaan palkankorotusten määrästä ja toteuttamistavasta paikallisesti vuosittain. Tämä tarkoittaa, että palkkoja voidaan sopia korotettavan esim. 1 %:lla tai pelkällä kertaerällä. Mahdollista on myös sopia, ettei palkkoja koroteta lainkaan. Ajatus on, että kussakin järjestössä päästään aidosti neuvottelemaan kyseisen järjestön omista lähtökohdista. Paikallinen palkkaratkaisu ei siis tarkoita, että palkkoja on velvollisuus korottaa 7,1 % kolmessa vuodessa. 

Paikallinen palkkaratkaisu tarkoittaa, että kussakin järjestössä lähtökohtaisesti neuvotellaan palkankorotuksista ja niiden määrästä. Paikallisesti sovittavan korotuksen määrälle ei ole asetettu minimiä tai maksimia. Paikallisesti sovittavassa palkkaratkaisussa sovitaan palkankorotusten toteutustapa (esim. yleiskorotus, kohdennetut korotukset, euromäärinen korotus, prosenttimääräinen korotus, kertaerä jne., tai näiden yhdistelmä,), ajankohta ja suuruus. 

Käytännössä kyllä. Työehtosopimuksen mukaan palkoista neuvotellaan ensisijaisesti paikallisesti jokaisessa järjestöissä. Neuvottelut on siis pyrittävä käymään ja tarkoituksen on löytää yhteisymmärrys järjestön taloudellisesta tilanteesta, jonka pohjalta neuvotteluita voidaan käydä.  Jos halua neuvotteluille ei ole on tämä erikseen todettava, eikä neuvotteluita tällöin luonnollisesti voida käydä.    

Vuoden 2025 palkankorotuksista neuvotellaan paikallisesti 30.9.2025 mennessä, ellei neuvotteluajan jatkamisesta sovita. Neuvotteluihin on hyvä varata kunnolla aikaa, jotta aidot neuvottelut mahdollistetaan. Jos neuvottelutulokseen ei päästä, määräytyvät palkankorotukset työehtosopimuksessa määritellyn perälaudan mukaisesti. Ks. lisää sopimusratkaisun sivulta 3. 

Mikäli järjestössä on valittuna luottamusmies, käydään neuvottelut työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Luottamusmies edustaa tällöin koko työehtosopimuksen piirissä olevaa henkilöstöä riippumatta heidän järjestäytymisestään.  

Mikäli luottamusmiestä ei ole valittu, käydään neuvottelut henkilöstön keskuudestaan valitseman paikallisen palkkaratkaisuneuvottelija kanssa. Paikallisen palkkaratkaisuneuvottelija valitaan enemmistöpäätöksellä edustamaan koko henkilöstöä paikallisissa palkkaneuvotteluissa. Ks. lisää sopimusratkaisun sivulta 2. 

Mikäli luottamusmiestä ei ole valittu, käydään neuvottelut henkilöstön keskuudestaan valitseman paikallisen palkkaratkaisuneuvottelija kanssa. Paikallisen palkkaratkaisuneuvottelija valitaan enemmistöpäätöksellä edustamaan koko henkilöstöä paikallisissa palkkaneuvotteluissa. 

Työnantajaa edustaa taho, jolla on tarvittava päätäntävalta henkilöstön palkankorotuksista. Yleensä tämä henkilö on toiminnanjohtaja mutta järjestöstä riippuen tämä voi myös olla hallitus. Yhdistyksen säännöt tai sisäiset hallinto-ohjeet voivat myös vaikuttaa tähän. Mikäli järjestössä on epäselvää, kuka on toimivaltainen käymään neuvotteluita, tulee asiassa kääntyä hallituksen puoleen. 

Neuvotteluiden tarkoituksena on paikalliseen palkkaratkaisuun pääseminen avoimen ja järjestön tilanteen huomioon ottavan neuvottelun kautta. Neuvotteluissa keskustellaan järjestön tilanteesta ja palkanmuodostuksesta. Paikallisen palkkaratkaisun löytämistä edesauttaa mm. yhteinen näkemys järjestön taloustilanteesta. 

Luottamusmiehellä / paikallisella palkkaratkaisuneuvottelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua ja perehtyä järjestön taloudellisiin tunnuslukuihin. 

On mahdollista, että järjestöissä joudutaan palkkaratkaisusta riippumatta lomauttamaan tai vähentämään henkilöstöä. Tällaisista näkymistä on hyvä keskustella avoimesti neuvotteluiden yhteydessä, jotta osapuolilla on riittävät tiedot palkkaratkaisusta neuvottelemiseksi. On kuitenkin huomattava, että yhteistoimintalain soveltamisalalla olevassa järjestössä tulee käydä henkilöstövähennyksiin liittyen erilliset yhteistoimintaneuvottelut. Paikallinen palkkaratkaisu ei kuitenkaan edellytä yhteistoimintalain mukaisten muutosneuvotteluiden käymistä.  

Pääsääntöisesti ei. Paikallinen palkkaratkaisu ei itsessään edellytä YT-lain mukaisten muutosneuvotteluiden käymistä. Lisäksi YT-laki ei muutenkaan sovellu järjestöön, joka säännöllisesti työllistää alle 20 henkilöä. HUOM! 1.7.2025 alkaen YT-lain soveltamisalakynnys korottuu 50 henkilöön, eikä alle 50 henkilöä työllistävässä järjestössä tällöin enää ole muutosneuvotteluvelvoitetta tuotannollistaloudellisten irti 

Vähintään 20/50 henkilöä työllistävän järjestön tilanne voi kuitenkin olla se, että palkkaratkaisusta riippumatta henkilöstöä joudutaan säästösyistä vähentämään tai lomauttamaan. Tällöin erillisten YT-lain mukaisten muutosneuvotteluiden käyminen on tarpeen, kun työvoiman vähentämistä tai lomautuksia on suunnitteilla.  

Paikallisesti sovittava palkkaratkaisu tarkoittaa, että jokaisessa järjestössä neuvotellaan palkankorotuksista, eikä ennalta määriteltyä korotustasoa tai -mallia tällöin ole. Paikallisesti sovittavan korotuksen määrälle ei ole asetettu minimiä tai maksimia mikä tarkoittaa, että jos niin sovitaan ei palkkoja tarvitse korottaa. Palkkaratkaisun toteutustapa voi olla esim.: 

• Yleiskorotus (= toimihenkilön säännöllinen palkka lisineen korottuu X % tiettynä sovittuna päivämääränä) 

• Euromääräinen korotus
  (= toimihenkilön palkka nousee X euroa tiettynä sovittuna päivämääränä) 

• Prosenttimääräinen korotus
  (= toimihenkilön palkka nousee X % tiettynä sovittuna päivämääränä) 

• Kohdennettu korotus (= korotus kohdennetaan esim. tietylle ryhmälle, tiettyihin tehtäviin, tiettyihin lisiin, tiettyyn hankkeeseen tms.) 

• Kertaerä (= toimihenkilöt saavat kerran maksettavan erän, eli X euroa, tiettynä sovittuna päivämääränä) 

• Jokin muu 

• tai näiden yhdistelmä 

Osa-aikaisen palkka korottuu lähtökohtaisesti suhteessa työaikaan. Helpoin tämä on hahmottaa siten, että jos sovittu palkankorotus korottaa kokoaikaisen toimihenkilön kuukausipalkkaa esim. 1,5 %, saa esim. 60 % työaikaa tekevä osa-aikainen työntekijä tällöin 60 % tästä 1,5 %:lla korotetusta palkasta.  

Ei ole. Palkankorotuksessa ei ole määritelty minimiä tai maksimia. Korotuksia voidaan kohdentaa, kunhan kohdentamisperusteet ovat syrjimättömät. Kohdennettaessa palkankorotuksia esim. tiettyihin hankkeisiin tai tiettyihin tehtäviin voi osa toimihenkilöistä jäädä kokonaan ilman palkankorotuksia. 

Hali järjestää maksuttomia infoja uudesta työehtosopimuksesta (3.6.2025) sekä paikallisen palkkaratkaisun neuvottelusta (1.9.2025). Lisätietoja ensimmäisestä infosta täällä ja toisesta infosta täällä.

Halin työsuhdeneuvonta vastaa TES:n tulkintaan liittyviin kysymyksiin. Hali tai työsuhdeneuvonta ei kuitenkaan voi ottaa kantaa korotusten määriin, mitä järjestön kannattaa sopia tms. Hali ei myöskään neuvottele palkkaratkaisusta työnantajan puolesta tai voi toimia työnantajan tukena tai neuvottelijana paikallisissa neuvotteluissa.  

Käytännössä ei. Palkkaratkaisun paikallisuus tarkoittaa sitä, että kukin työehtosopimukseen sidottu työnantaja, eli kukin erillinen Y-tunnus, käy neuvottelut erikseen. Jo se, että työnantajan on toimitettavaluottamusmiehelle / paikalliselle palkkaratkaisuneuvottelijalle talous- ja muut neuvotteluiden käymiseen tarvittavat tiedot johtaa käytännössä siihen, että neuvottelut käydään tosiasiallisesti paikallisesti. 

Paikallisen palkkaratkaisun tarkoituksena on antaa kullekin järjestölle mahdollisuus neuvotella palkoista juuri kyseisen järjestön lähtökohdat ja tilanne huomioiden. Palkkaratkaisun lopputulokseen Hali taikka työehtosopimus ei ota kantaa, vaan sisältö jää täysin paikallistason neuvotteluiden varaan.  

Jos paikalliset palkkaneuvottelut eivät tuota tulosta, korotetaan palkkoja työehtosopimuksen ns. perälaudan mukaisin prosentein. Vuonna 2025 tämä tarkoittaa, että toimihenkilöiden säännöllistä palkkaa, sisältäen säännöllisesti samansuuruisina maksettavat lisät, korotetaan 1.10.2025 2,4 % yleiskorotuksella. Lisätietoja nk. perälaudan sisällöstä löytyy sopimusratkaisun sivulta 3. 

Yleiskorotuksen lisäksi vuosina 2026 ja 2027 palkkojen korottamiseen käytetään järjestökohtainen erä, jonka suuruus on 0,3 % TES:n piirissä olevien toimihenkilöiden säännöllisen työajan syyskuussa maksetuista palkoista.  

Palkkasummaa laskettaessa huomioidaan: 

• Lomautettujen työntekijöiden palkat kuten ne olisi maksettu toimihenkilön ollessa töissä 

• Palkallisella poissaololla, kuten palkallisella perhevapaalla tai vuosilomalla olevan toimihenkilön palkka 

• Palkattomalla poissaololla olevan toimihenkilön sijaisen palkka 

Palkkasummaa laskettaessa ei huomioida: 

• Palkallisella poissaololla olevan toimihenkilön sijaisen palkkaa 

Sosiaalialan järjestöjen vuoden 2025 palkkaratkaisu sisältää taulukkokorotukset, joiden mukaan TES:n taulukoita korotetaan 1.10.2025 lukien 2,4 %, 1.11.2026 lukien 2,1 % ja 1.11. 2027 lukien 2,0 %. Jos toimihenkilön tehtäväkohtainen palkka on taulukon mukainen tai enintään em. taulukkokorotuksen verran yli, voidaan taulukkokorotusta vastaava osuus vähentää toimihenkilölle maksettavasta työehtosopimuksen minimivelvoitteen ylittävästä palkanosasta, kuten esimerkiksi henkilökohtaisesta lisästä tai erityistekijälisästä, siten ettei taulukkokorotuksella ole tosiasiallista kustannusvaikutusta. Tämä tarkoittaa, että taulukkokorotuksen määrällä voidaan yhteensä vähentää kaikkia toimihenkilön palkan osia paitsi vuosisidonnaista takuuta ja TES:n mukaista kyseisestä tehtävästä maksettavaa vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa. 

Esimerkki: 

Toimihenkilön, jolla on palvelusvuosia 9 vuotta, tehtävä kuuluu vaativuusryhmään 4. Hänen palkkansa on lokakuussa 2025 yhteensä 2715,49 euroa kuukaudessa, koostuen seuraavista osista: 

• VR-palkka 2294,29 euroa 

• vuosisidonnaista takuu 321,20 euroa 

• henkilökohtainen lisä 100 euroa 

Taulukkokorotuksen jälkeen hänen vaativuusryhmän mukainen palkkansa on 2349,35 euroa ja vuosisidonnainen takuu 328,91 euroa. Taulukkokorotuksen vaikutus em. palkanosiin on siten yhteensä 62,77 euroa. Tämä 62,77 euron ylite voidaan vähentää toimihenkilölle maksettavasta 100 euron suuruisesta henkilökohtaisesta lisästä siten, että taulukkokorotuksen jälkeen henkilökohtaisen lisän määrä on 37,23 euroa.